Britannia leikkaa joiltakin Afrikan mailta jopa 90 prosenttia kahdenvälisestä avusta

Britannian työväenpuoluehallituksen kehitysavun leikkaukset pienentävät kahdenvälistä tukea joillekin Afrikan maille jopa 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Ulkoministeriön vuosiraportti erittelee pienenevän apubudjetin maakohtaiset vaikutukset seuraaviksi kolmeksi vuodeksi, ja avustusjärjestöt varoittavat elintärkeiden hankkeiden vaarantuvan.

Mosambikin ja Malawin tuki supistuu eniten

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Bondin tekemän analyysin mukaan Mosambikin ja Malawin saama kahdenvälinen tuki supistuu 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Ruandassa ja Sierra Leonessa vähennys on 80 prosenttia ja Somaliassa 49 prosenttia.

Ulkoministeriön raportin maakohtainen erittely antaa yksityiskohtaisen kuvan siitä, miten viime vuonna ilmoitettu säästölinja vaikuttaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Bondin laskelmassa jyrkimmät vähennykset kohdistuvat Mosambikiin ja Malawiin, mutta myös muiden mainittujen maiden tuki supistuu tuntuvasti.

Painopiste siirtyy monenkeskiseen rahoitukseen

Pääministeri Keir Starmerin hallitus ilmoitti viime vuonna laajoista ulkomaisen avun leikkauksista rahoittaakseen puolustusmenojen kasvattamista. Päätös johti kehitysministeri Anneliese Doddsin eroon.

Työväenpuolueen linjana on samalla siirtää painopistettä Maailmanpankin kaltaisten monenkeskisten rahoittajien kautta jaettavaan tukeen. Hallituksen mukaan niukat varat voidaan käyttää tällä tavalla tehokkaammin.

Ulkoministeri Yvette Cooper perusteli muutosta maaliskuussa parlamentille antamassaan kirjallisessa lausunnossa. Hänen mukaansa Britannia vähentää useissa maissa suuria lahjamuotoisen kehitysavun menoja, mutta tavoitteet ja työpanos on tarkoitus pitää korkealla tasolla uudistettujen kumppanuuksien avulla.

Järjestöt pelkäävät tärkeiden hankkeiden vaarantuvan

Avustusjärjestöjen mukaan yksittäisille maille annettavan suoran tuen voimakas supistuminen voi vaarantaa tärkeitä hankkeita.

Save the Children -järjestön Lisa Wise arvioi määrärahojen vahvistavan, että julkisia investointeja vähennetään juuri eniten tarvitsevilta mailta ja lapsilta. Hänen mukaansa ratkaisut kertovat myös siitä, millaisen kansainvälisen roolin Britannia haluaa tulevaisuudessa ottaa.

Järjestöjen arvostelu kohdistuu sekä leikkausten kokoon että hallituksen valitsemaan tapaan kanavoida jäljelle jäävä rahoitus aiempaa enemmän monenkeskisten toimijoiden kautta.

Bondin toimitusjohtaja Romilly Greenhill nosti esiin Etiopian, Malawin, Mosambikin, Ruandan, Sierra Leonen ja Ugandan. Hänen mukaansa rahoituksen leikkaaminen jättää konfliktien ja ilmastokriisin etulinjassa olevia yhteisöjä ilman tukea sekä kasvattaa köyhyyden ja epävakauden riskiä.