Tekoäly muuttaa etenkin asiantuntijatyötä, mutta vaikutukset eivät vielä näy Suomen palkoissa

Tekoäly muokkaa työelämää toistaiseksi hitaammin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Tutkimusten perusteella vaikutukset kohdistuvat erityisesti toimisto- ja asiantuntijatyön tehtäviin, mutta Suomessa muutokset eivät vielä näy koko kansantalouden työn kysynnässä, työttömyydessä tai palkoissa.

Asiantuntijatyö muutoksen keskellä

Etlan tutkimuksen mukaan lähes kaikissa ammateissa on tehtäviä, joihin tekoäly voi vaikuttaa. Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvisen mukaan kyse on laajasta ilmiöstä. Aiemmat teknologiset murrokset ovat korvanneet etenkin helposti suoritettavaa työtä, mutta tekoäly ulottuu myös korkean osaamis- ja tulotason ammatteihin. Siksi muutos koskee merkittävästi asiantuntijatyötä.

Microsoft selvitti tekoälyn vaikutuksia analysoimalla Bing Copilotin käyttöä ja vertaamalla havaintoja ammattitietokantaan. Tulosten perusteella tekoäly muokkaa enemmän toimistotyötä kuin fyysistä työtä. Keskustelussa mahdollisesti muuttuvina tai katoavina ammatteina ovat nousseet esiin esimerkiksi kääntäjät, ohjelmoijat, kirjailijat ja puhelinmyyjät.

Anthropic puolestaan tutki maaliskuussa 2026 tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin Claude-palvelun käyttödataan perustuvalla analyysillä. Sen mukaan tekoäly ei ole vielä tuhonnut työpaikkoja. Kuilu sen välillä, mitä tekoäly voisi periaatteessa tehdä ja mihin sitä työssä todella käytetään, on edelleen suuri. Ohjelmoijien, asiaka…iden ja tiedonsyöttäjien kaltaisissa tekoälylle alttiina pidetyissä ammateissa ei havaittu merkittävää työttömyyden kasvua.

Suomen taloudessa muutosta ei vielä havaita

Etla on seurannut Suomessa työn kysyntää ja palkkoja, mutta Rouvisen mukaan tekoälyn aiheuttamia muutoksia ei ole havaittu koko kansantalouden tasolla. Yksittäisillä aloilla tilanne voi olla toinen: esimerkiksi kielenkääntämisessä vaikutukset ovat jo ilmeisiä. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että samanlainen kehitys näkyisi laajasti eri ammattien työllisyydessä tai ansioissa.

Yhdysvalloissa nuorten pääsyn työmarkkinoille on havaittu vaikeutuneen, ja he saattavat joutua tyytymään matalampiin palkkoihin. Ruotsissa on tehty samansuuntaisia havaintoja, mutta Suomessa ja Tanskassa vastaavaa kehitystä ei ole todettu. Rouvisen mukaan maiden välisiä eroja selittävät elinkeinorakenne, ammattiliittojen rooli sekä työnantajien suhtautuminen työntekijöiden täydentävään koulutukseen.

Anthropicin tutkijat Maxim Massenkoff ja Peter McCrory vertaavat tekoälyn etenemistä internetin läpimurtoon. Heidän mukaansa vaikutukset tulevat hitaasti ja epäselvästi eivätkä äkillisenä shokkina, kuten koronapandemian aikana. Muutokset voivat siten kertyä vähitellen ja jäädä pitkään vaikeasti erotettaviksi muusta työmarkkinoiden kehityksestä.