Unkarin parlamentti päätti presidentti Tamás Sulyokin kauden perustuslakimuutoksella

Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina perustuslain muutoksen, joka päättää presidentti Tamás Sulyokin toimikauden välittömästi. Päätös syntyi pääministeri Péter Magyarin Tisza-puolueen kahden kolmasosan enemmistön turvin, mutta valittu menettely on herättänyt ihmisoikeusjärjestöissä huolta oikeusvaltion ja maan instituutioiden tulevaisuudesta.

Uusi hallitus purkaa Orbánin valtajärjestelmää

Eurooppa-myönteinen ja keskustaoikeistolainen Tisza nousi valtaan saatuaan historiallisen suuren voiton huhtikuun 2026 parlamenttivaaleissa. Puolue lupasi vaalikampanjassaan purkaa entisen pääministerin Viktor Orbánin valtakaudella rakennettua valtajärjestelmää.

Orbánin Fidesz-puolue nimitti Sulyokin presidentiksi hieman ennen vaaleja. Orbánin liittolaisia oli nimitetty myös muihin pitkäkestoisiin virkasuhteisiin, joiden uuden hallituksen mukaan pelätään vaikeuttavan sen toimintaa. Magyar on syyttänyt Sulyokia ja muita korkeita virkamiehiä edeltäjänsä vallankäytön jatkajiksi ja sätkynukeiksi.

Magyar puolusti perustuslain muuttamista ennen äänestystä. Hänen mukaansa olisi Unkarin kansakunnan pettämistä, jos parlamentti jättäisi muutoksen tekemättä. Hyväksyminen oli odotettua, sillä Tiszan määräenemmistö riittää perustuslain muuttamiseen ilman opposition tukea.

Perustuslakimuutos rajoittaa lisäksi kansanedustajien toimikaudet enintään 12 vuoteen. Rajoituksen vuoksi monen pitkään parlamentissa istuneen Fideszin edustajan ura päättyy seuraavissa, vuodelle 2030 ajoittuvissa vaaleissa.

Järjestöt varoittavat ennakkotapauksesta

Presidentin toimikauden päättäminen perustuslakia muuttamalla on saanut osakseen voimakasta arvostelua. Arvostelijoiden mukaan menettely ohittaa normaalin oikeusjärjestyksen ja luo pelisäännöt, joita tulevat hallitukset voisivat käyttää poliittisiin puhdistuksiin.

Amnesty International on katsonut esityksen uhkaavan vallan kolmijakoa. Human Rights Watchin mukaan presidentin erottamiseen käytetty tapa muistuttaa juuri Fideszin valtakauden toimintamalleja, joita uusi hallitus on luvannut korjata.

Myös Unkarin Helsinki-komitea on ilmaissut syvän huolensa muutoksesta. Se kuuluu maan vanhimpiin ja arvostetuimpiin kansalaisjärjestöihin. Järjestön nimi juontuu vuoden 1975 Helsingin Etyk-päätösasiakirjasta, jonka pohjalta muodostunut kansainvälinen Helsinki-liike ryhtyi valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista.

Järjestöjen varoitusten ytimessä on pelko siitä, että Orbánin valtajärjestelmän hätäinen purkaminen voi vahingoittaa Unkarin instituutioita pitkällä aikavälillä. Uuden hallituksen haasteena onkin osoittaa, ettei se käytä vanhojen valtarakenteiden purkamiseen samoja vallan keskittämisen keinoja, joita se on arvostellut.