EU yhtenäistää itseajavien autojen testausta – Suomi hakee etumatkaa automaattiliikenteessä

EU pyrkii kuromaan kiinni Kiinan ja Yhdysvaltojen etumatkaa itseajavassa liikenteessä. Unioni haluaa helpottaa automaattisten ajojärjestelmien testaamista yli valtiorajojen ja varmistaa samalla, että liikenne muuttuu automaation avulla nykyistä turvallisemmaksi. Suomi on liittynyt hankkeeseen, jolla alan sääntelyä ja käytäntöjä yhtenäistetään.

Yhteiset säännöt helpottaisivat testaamista

EU-komissio käynnisti vuosi sitten osana Euroopan autoteollisuuden toimintasuunnitelmaa hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda unionin alueelle rajat ylittävät ja yhdenmukaiset lupa- ja hyväksyntämenettelyt automaattisten ajoneuvojen ajojärjestelmien testaamiseen. Tavoitteena on purkaa kehitystä hidastavaa byrokratiaa vaarantamatta liikenneturvallisuutta. Suomi liittyi tieliikenteen automaatiota edistävään julkilausumaan kesäkuun alussa.

Euroopassa automaattisen liikenteen kehitys on edennyt varovaisemmin kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa, sillä eurooppalaisen liikenneturvallisuuden lähtötaso on jo korkea. Arizonan Phoenixissa kuljettajattoman taksin on voinut tilata jo kahdeksan vuoden ajan. Googlen alun perin rahoittama Waymo on sittemmin laajentanut toimintaansa San Franciscoon ja Los Angelesiin. Kiinassa Pony.ai ja Baidu ovat kokeilleet robottitakseja Pekingin ja Shanghain alueilla.

Liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen arvioi, että YK:n Euroopan talouskomissiossa valmistuu ensi vuoden alussa automaattisia ajojärjestelmiä koskeva ajoneuvotekninen säännöstö. Sen seurauksena EU-tyyppihyväksyttyjä automaattisia ajoneuvoja voidaan hänen mukaansa nähdä teillä todennäköisesti vuonna 2028. Miettinen pitää kansainvälistä ajoneuvoteknistä sääntelyä keskeisenä edellytyksenä alan kehitykselle, sillä ilman yhteisiä sääntöjä automaattisten ajoneuvojen laajamittainen tulo teille ei olisi mahdollista.

Suomessa yhteistyö tukee käytännön kokeiluja

Miettisen mukaan Suomen vahvuutena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, jossa toimijoiden väliset raja-aidat ovat poikkeuksellisen matalia. Yrityksillä ja julkisilla toimijoilla voi olla kokeiluissa omat intressinsä, mutta yhteisenä päämääränä voi olla esimerkiksi joukkoliikenteen syöttöyhteyksien tehostaminen. Ensimmäisen ja viimeisen kilometrin yhteyksien parantamisella voisi Miettisen mukaan olla merkittäviä vaikutuksia koko liikennejärjestelmään. Laajempana tavoitteena on joukkoliikenteen tarjonta, joka pystyisi kilpailemaan oman auton omistamisen kanssa.

Tampereella käytännön työ eteni jo ennen Suomen liittymistä julkilausumaan. Kaupungin liikennelaitos Nysse ja Remoted-yhtiö kokeilivat toissavuonna itseajavaa pikkubussia lähiön ja raitiovaunun välisessä syöttöliikenteessä. Kokeilujaksojen perusteella yhteys siirtyi kaupalliseen käyttöön. Tampereen esimerkki osoittaa, kuinka automaattisia ajoneuvoja voidaan hyödyntää rajatussa joukkoliikennetehtävässä samalla, kun EU:ssa valmistellaan niiden testaamista ja hyväksymistä koskevia yhteisiä menettelyjä.