Aktian pääekonomisti: Suomalaisten nettovelka-aste on historiallisen matala

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen näyttää erilaiselta sen mukaan, tarkastellaanko kokonaisvelkaa suhteessa tuloihin vai vähennetäänkö veloista myös finanssivarallisuus. Aktian pääekonomisti Lasse Corinin mukaan jälkimmäisellä tavalla laskettu nettovelka-aste on tällä hetkellä historiallisen matala, koska kotitalouksilla on laskelmaan sisältyvää varallisuutta enemmän kuin velkaa.

Kaksi mittaria antaa erilaisen kuvan

Velkaantumista kuvataan tavallisesti bruttovelka-asteella, joka saadaan jakamalla kotitalouksien kokonaisvelka niiden käytettävissä olevilla vuosituloilla. Suomessa bruttovelka-aste on tällä hetkellä 118 prosenttia. Velkaantuminen on tällä mittarilla vähentynyt viime vuosina, mutta velka-aste on historiallisessa vertailussa edelleen melko korkea.

Corinin laskelmassa veloista vähennetään kotitalouksien finanssivarallisuus. Näin laskettu nettovelka-aste on nyt miinus 82 prosenttia. Negatiivinen tulos tarkoittaa, että finanssivarallisuuden määrä ylittää velkojen määrän. Corinin mukaan nettovelka-aste on vahvistunut tasaisesti noin 15 vuoden ajan.

Finanssivarallisuuteen sisältyvät laskelmassa talletukset, suorat osakesijoitukset, rahastot ja henkivakuutussäästöt. Asuntovarallisuus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Corin perustelee rajausta sillä, että finanssivarat ovat asuntoja helpommin muutettavissa rahaksi ja toimivat sen vuoksi paremmin kotitalouksien taloudellisena puskurina.

Velat vähenivät ja finanssivarallisuus kasvoi

Kotitalouksien velkamäärä on pienentynyt vuoden 2022 lopun 175 miljardista eurosta nykyiseen 173 miljardiin euroon. Samaan aikaan finanssivarallisuuden arvo on noussut 245 miljardista eurosta 294 miljardiin euroon. Kasvun taustalla ovat sekä kotitalouksien säästäminen että osakemarkkinoiden suotuisa kehitys.

Corinin mukaan kotitalouksien finanssiomaisuus on kasvanut Suomessa viimeisten kymmenen vuoden ajan velkamäärää nopeammin. Hänen mukaansa kehitys murentaa käsitystä siitä, etteivät suomalaiset osaisi sijoittaa ja että säästöt olisivat lähinnä tuottamattomilla talletustileillä. Corin nostaa esiin erityisesti nuorten otteen sijoittamiseen.

Sijoittamisen yleistymisestä kertoo myös Aalto-yliopiston tutkimus, josta Yle uutisoi toukokuun lopulla. Tutkimuksen mukaan jo lähes puolet kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Corin muistuttaa samalla säästämiseen liittyvästä ristiriidasta: kotitalouksilta toivotaan toisinaan suurempaa kulutusta talouden vauhdittamiseksi, mutta korkea säästämisaste ei hänen mukaansa ole automaattisesti huono asia.