Polynesialaisten 1 700 vuoden purjehdustauko askarruttaa tutkijoita – ilmastoaineisto voi auttaa ratkaisemaan arvoituksen

Polynesialaisten esi-isät saavuttivat Samoan ja Tongan saaristot noin 3 000 vuotta sitten, minkä jälkeen eteneminen kauemmas Tyynenmeren itäosiin jäi vähäiseksi noin 1 700 vuoden ajaksi. Vuosien 900 ja 1100 välillä tilanne muuttui nopeasti, ja merenkulkijat aloittivat tuhansien kilometrien laajuisen muuttoliikkeen.

Lapita-kansojen etenemistä seurasi pitkä tauko

Polynesialaisten esi-isiin kuuluneet Lapita-kansat purjehtivat Tyynellämerellä itään Samoalle ja Tongalle asti. He toivat saarille tunnistettavia keramiikkatyylejä sekä saarilla elämiseen perustuneen kulttuurin. Arkeologinen aineisto osoittaa, että kauemmas itään suuntautuneita matkoja tehtiin seuraavina vuosisatoina vain vähän.

Pitkän tauon aikana Samoan ja Tongan väestöt kasvoivat. Saarilla kehittyi myös omaleimaisia Lapita-kauden jälkeisiä kulttuureja. Tutkijoita on vuosikymmeniä askarruttanut, miksi suhteellisen vakaa vaihe jatkui niin pitkään ja miksi itään suuntautunut laajeneminen alkoi lopulta melko äkillisesti.

Purjehtijat saavuttivat Tyynenmeren kaukaiset saaret

Vuosien 900 ja 1100 välillä polynesialaisten esi-isät käynnistivät laajan itään suuntautuneen muuttoliikkeen. Seuraavan vuosisadan kuluessa suurilla kaksirunkoisilla purjekanooteilla liikkuneet merenkulkijat saavuttivat Havaijin, Aotearoan eli Uuden-Seelannin ja Rapa Nuin eli Pääsiäissaaren. Kyse oli yhdestä ihmiskunnan historian huomattavimmista merellisistä tutkimus- ja asutusvaiheista.

Bataatin leviäminen Tyynenmeren saarille tarjoaa lisäksi viitteen siitä, etteivät matkat välttämättä rajoittuneet saaristojen välille. Kasvin esiintyminen on tulkittu merkiksi siitä, että polynesialaiset olivat todennäköisesti yhteydessä myös Amerikan mantereeseen. Lähdeaineisto ei kuitenkaan kuvaa yhteyksien tarkkaa ajankohtaa tai kulkua.

Ilmastoaineisto voi täydentää arkeologista kuvaa

Uusi ilmastoaineisto saattaa auttaa ymmärtämään, miksi pitkä purjehdustauko päättyi juuri kyseisenä ajanjaksona. Aineistosta ei käy ilmi, millainen yksittäinen ilmastollinen muutos olisi ollut kyseessä, joten se tarjoaa mahdollisen selityssuunnan eikä vielä yksin ratkaise muuttoliikkeen syytä.

Disneyn kuvitteelliset Moana-elokuvat ammentavat polynesialaisten rikkaasta merenkulkuperinteestä. Uusin elokuva on näytelty sovitus samannimisestä animaatioelokuvasta. Elokuvien taustalla oleva kysymys on silti myös arkeologisen tutkimuksen todellinen arvoitus: miksi polynesialaiset alkoivat vuosisatojen tauon jälkeen asuttaa nopeasti saaria tuhansien kilometrien päässä toisistaan?