James Webb havaitsi kaasukehän kuolleen tähden planeetalla

Jupiterin kokoinen WD 1856 b on entistä erikoisempi maailma. James Webb -avaruusteleskoopilla tehdyt mittaukset osoittavat, että kuollutta tähteä kiertävällä planeetalla on kaasukehä ja odottamattoman korkea lämpötila. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaasukehä on havaittu kuolleen tähden editse kulkevalta planeetalta.

Planeetta löytyi sattumalta

WD 1856 b löydettiin vuonna 2020, kun tähtitieteilijät suuntasivat TESS-avaruusteleskoopin noin 2 000 valkoisen kääpiön joukkoon. Heidän tarkoituksenaan oli etsiä pieniä kappaleita, kuten komeettoja ja asteroideja, jotka kulkisivat tähtien editse ja himmentäisivät hetkellisesti niiden valoa. WD 1856 -järjestelmästä löytyi kuitenkin pienen kappaleen sijasta kaasujättiläinen.

WD 1856 b on ainoa vahvistettu planeetta, jonka tiedetään selvinneen Auringon kaltaisen tähden kuolemasta. Sen isäntätähti on valkoinen kääpiö eli loppuun palaneen tähden jäänne. Auringon kaltaisen tähden kehityksessä valkoista kääpiötä edeltää punaisen jättiläisen vaihe, jonka jälkeen jäljelle jää suunnilleen Maan kokoinen sekä pääasiassa hiilestä ja hapesta koostuva kappale.

Planeetan löytyminen tällaisesta järjestelmästä herätti heti huomiota. Tuoreeseen Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistunut astrofyysikko Christopher O’Connor on kertonut tutkijoiden pitäneen havaintoa outona jo heti sen varmistuttua. Suuren kaasujättiläisen säilyminen tähden kuoleman jälkeen tekee järjestelmästä poikkeuksellisen tunnettujen planeettajärjestelmien joukossa.

Lämpö vihjaa radan muuttuneen myöhemmin

Tutkijat tarkastelivat WD 1856 b:tä ensimmäistä kertaa James Webb -avaruusteleskoopilla ja mittasivat planeetan massaa sekä lämpötilaa sen kulkiessa tähtensä editse. Mittausten yhteydessä planeetalta havaittiin myös kaasukehä. Nature-tiedelehdessä 1. heinäkuuta julkaistujen tulosten mukaan WD 1856 b on lisäksi erikoisen lämmin.

Havaittu lämpö tukee mahdollisuutta, ettei planeetta ole aina kiertänyt valkoista kääpiötä nykyisellä paikallaan. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että WD 1856 b on saattanut siirtyä nykyiselle radalleen vasta sen jälkeen, kun tähti oli jo käynyt läpi punaisen jättiläisen vaiheen ja muuttunut valkoiseksi kääpiöksi.

Uudet mittaukset eivät vielä kerro varmasti, miten kaasujättiläinen selvisi tähtensä kuolemasta tai millä tavalla se päätyi nykyiseen asemaansa. O’Connor on kuvannut WD 1856 -järjestelmää yhdeksi oudoimmista tunnetuista planeettajärjestelmistä. Kaasukehän, korkean lämpötilan ja mahdollisen myöhemmän siirtymisen yhdistelmä tekee siitä uudenlaisen kohteen kuolleita tähtiä kiertävien planeettojen tutkimukselle.