Plutolta tunnistettiin ensimmäiset varmistetut maanvyörymät

New Horizons -avaruusluotaimen kuvista on tunnistettu kuusi suurta maanvyörymää Plutolla. Jyrkkien kraatterireunusten yhteydessä näkyvät muodostumat ovat ensimmäiset kääpiöplaneetalta varmasti havaitut maanvyörymät. Löydös osoittaa, että Pluton vuoristoinen ja jäinen pinta muuttuu painovoiman vaikutuksesta, vaikka kappaleen painovoima on vähäinen.

Kuvat paljastivat kuusi suurta vyörymää

Tutkijat raportoivat havainnoistaan kesäkuun 13. päivänä Icarus-tiedelehdessä. Maanvyörymiä esiintyy runsaasti kiviplaneetoilla, ja niitä on tunnistettu myös joiltakin kuilta, asteroideilta ja komeetoilta. Plutolla ilmiötä ei ollut aiemmin pystytty vahvistamaan, vaikka sen jyrkät pinnanmuodot ja painovoima tarjoavat vyörymien syntymiseen tarvittavat olosuhteet.

Maanvyörymissä kiinteää ainesta liikkuu rinnettä alaspäin painovoiman vetämänä. Perugiassa Italian kansallisessa tutkimusneuvostossa työskentelevän fyysikon Maria Teresa Brunettin mukaan tällaisilla massaliikunnoilla on tärkeä tehtävä pinnanmuotojen kehityksessä. Ne muovaavat ympäristöä sekä kuljettavat kiinteää materiaalia ja ravinteita uusiin paikkoihin.

Nyt tunnistetut kuusi muodostumaa osoittavat, että sama pinnanmuotoja muokkaava prosessi toimii myös Aurinkokunnan kaukaisella ja kylmällä kääpiöplaneetalla. Havainnot täydentävät käsitystä Plutosta maailmana, jonka maisema ei koostu vain muuttumattomasta jäästä, vaan jossa painovoiman ohjaamat aineksen liikkeet jättävät näkyviä jälkiä.

Ohilento avasi näkymän Pluton vuoristoon

Havainnot perustuvat New Horizonsin Pluton ohilennolla keräämään kuva-aineistoon. Luotain laukaistiin Cape Canaveralista lähes kymmenen vuotta ennen kohtaamista, ja se välitti ensimmäiset lähikuvat Plutosta ja sen viidestä kuusta. Neljä näistä kuista oli löydetty vasta vuonna 2006 Hubble-avaruusteleskoopin avulla. Tutkimusryhmän johtaja Alan Stern kuvaili Plutosta ja Charon-kuusta saatuja tietoja poikkeuksellisen vaikuttaviksi.

Yhdessä kuvassa Pluton päiväntasaajan seudulla, kirkkaan sydämenmuotoisen alueen juurella, näkyy vuoristo, jonka huiput kohoavat noin 3,4 kilometrin korkeuteen ympäröivästä pinnasta. New Horizonsin geologia-, geofysiikka- ja kuvausryhmää johtaneen Jeff Mooren mukaan maastoa ei ole helppo selittää. Pluto on liian kaukana muista suurista taivaankappaleista saadakseen niiltä vuorten muodostamiseen tarvittavaa lämpöä, joten tutkijat ovat arvioineet jonkin muun prosessin tuottavan sitä. Maanvyörymät lisäävät uuden yksityiskohdan tähän geologisesti monimuotoiseen kokonaisuuteen.