Venäjän iskuissa Kiovaan kuoli ainakin 18 ihmistä, asiantuntija näkee taustalla painostusta

Venäjän maanantain vastaisena yönä tekemät ohjus- ja drooni-iskut Kiovaan vaativat paikallisviranomaisten mukaan ainakin 18 kuolonuhria ja olivat kuluvan vuoden kolmanneksi tuhoisimmat iskut kaupungissa. Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Johan Huovinen arvioi, että Venäjä yrittää kasvattaa painetta Ukrainaa ja sen tukijoita kohtaan, kun sen tilanne rintamalla ja kansainvälisessä asetelmassa on vaikeutunut.

Iskut jatkuivat viikon sisällä

Kiovaan kohdistuneet iskut olivat jo toinen vakava iskujen sarja viikon sisään. Edellisissä, viime torstaina tehdyissä iskuissa kuoli yli 30 ihmistä, mikä teki niistä vuoden verisimmät iskut Kiovassa. Toukokuun suuressa iskujen sarjassa uhreja oli 24.

Huovisen mukaan Venäjän toiminnassa näkyy epätoivo, mutta ei paniikki. Hänen arvionsa mukaan Venäjä nostaa väkivallan tasoa, jotta muu maailma kauhistuisi ja yrittäisi pakottaa Ukrainaa myöntymään Venäjälle. Hän katsoo, ettei Venäjällä ole etenemisen vauhtia Itä-Ukrainan rintamalla, minkä vuoksi se pyrkii käymään sotaa ohjuksilla ja drooneilla Kiovassa.

Ukrainan iskut Venäjälle vaikuttavat taustalla

Huovinen arvioi Venäjän iskujen olevan myös vastareaktio Ukrainan kevään ja kesän aikana tekemiin drooni-iskuihin. Ukraina on osunut Venäjälle tärkeisiin teollisuuslaitoksiin ja öljysatamiin sekä iskenyt Moskovaan ja Krimin niemimaalle. Näin sota on tullut näkyvämmäksi myös venäläisille.

Samaan aikaan Ukrainan taloudellinen asema on kohentunut Euroopan unionin myöntämän 90 miljardin euron lainan vuoksi. Huovinen arvioi Venäjän joutuneen pinteeseen, koska Unkarin Viktor Orbán ei ole enää estämässä tukilainaa.

Huomio halutaan takaisin sotaan

Huovisen mukaan Venäjä haluaa sodalleen huomiota Euroopalta ja Yhdysvalloilta. Hän arvioi, että raskaat iskut Kiovaan ajoitettiin tietoisesti Nato-huippukokouksen alle, kun Nato-maiden johtajat kokoontuvat tällä viikolla Turkin Ankarassa.

Arvion mukaan Venäjä pyrkii samalla saamaan Ukrainan lopettamaan drooni-iskut Venäjän puolelle ja Krimille. Huovinen katsoo, että Venäjä painostaa Ukrainaa ja sen liittolaisia alistumaan, koska tilanne on sille epäedullinen. Hän myös arvioi, että Venäjä pyrkii kääntämään huomiota itseensä tilanteessa, jossa Iran, Hormuzinsalmi ja Lähi-idän öljyteollisuuden vaikeudet ovat olleet Yhdysvaltojen asialistan kärjessä.