Imatrankosken kirkko puretaan sisäilmaongelmien vuoksi

Imatrankosken kirkko katoaa Imatran katukuvasta kesän aikana, kun sisäilmaongelmista kärsinyt ja vuodesta 2020 suljettuna ollut rakennus puretaan. Purkukoneet odottavat jo rakennuksen pihalla, ja työt ovat käynnistymässä lähipäivinä. Vaikka rakennus tunnetaan kirkkona ja sitä on käytetty kirkolliseen toimintaan, kirkkolain silmissä se ei ole virallinen kirkko.

Monelle tärkeä kotikirkko

Vuonna 1954 valmistuneessa Imatrankosken kirkossa on järjestetty vuosikymmenten aikana monenlaista seurakunnan toimintaa. Siellä on pidetty kastejuhlia, muistotilaisuuksia, kerhoja ja musiikkitapahtumia.

Kirkkoherra Susanna Hallan mukaan rakennus on ollut monelle kotikirkko, johon liittyy paljon muistoja ja merkityksiä. Rakennuksella on ollut myös historiallinen rooli, sillä se on toiminut jatkosodassa Neuvostoliitolle menetetyn Jääsken kirkon perinnekirkkona.

Jääskeen liittyvä esineistö on nyt siirretty Imatran Tainionkosken kirkkoon. Myös Imatrankosken kirkossa ollut Jääsken alttaritaulu on siirretty sinne.

Talousjohtaja Pasi Tiimon mukaan kirkkotiloista ei ole Imatralla jatkossa pulaa. Seurakunnalle jää yksi toimiva kirkko sekä Kolmen ristin kirkko, joka on tarkoitus saada myöhemmin käyttöön.

Paperit vaikuttavat purkamiseen

Imatrankosken kirkon tapauksessa olennaista on rakennuksen virallinen asema. Kirkkolain näkökulmasta se on ennemmin seurakuntatalo tai rakennus, jossa on kirkkotila, kuin varsinainen kirkko. Siksi purkamiseen riittävät seurakunnan oma päätös ja kaupungin lupa, eikä siihen tarvita Kirkkohallituksen lupaa.

Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelän mukaan vastaavia rakennuksia on myös muualla Suomessa, esimerkiksi Kouvolassa Käpylän ja Korian kirkot. Hänen mukaansa seurakunnat rakensivat etenkin sotien jälkeen paljon seurakuntataloja, joita alettiin käytännössä kutsua kirkoiksi. Niissä saattoi olla kirkkosali, kellotapuli ja jumalanpalveluksia, vaikka rakentamispäätöstä ei ollut vahvistettu kirkkolain mukaisesti.

Purkulupia seuraavan Lupa- ja valvontaviraston ryhmäpäällikkö Tapio Laaksonen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on purettu jonkin verran sotien jälkeen rakennettuja kirkkokäytössä olleita rakennuksia. Laajasta purkubuumista ei hänen mukaansa silti ole kyse. Tyypillisiä syitä ovat rakennuksen huono kunto ja se, ettei seurakunnalla ole sille enää tarvetta.