Veera Halonen muutti Vantaalta Kainuuseen, vaikka moni vähemmistöön kuuluva lähtee pieniltä paikkakunnilta pois

Vantaalta Paltamoon muuttanut Veera Halonen kuvaa Kainuun ilmapiiriä paikaksi, jossa vähemmistöön kuuluva saa olla, kunhan pysyy mieluummin näkymättömänä. Hänen ratkaisunsa muuttaa Kainuuseen poikkeaa siitä suunnasta, jonka moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva valitsee: pieniltä paikkakunnilta lähdetään usein suurempiin kaupunkeihin, joissa oman identiteetin koetaan saavan enemmän tilaa.
Moni hakee tilaa isommista kaupungeista
Kainuun Setan puheenjohtaja Amelia Eskelisen mukaan monet vähemmistöihin kuuluvat kokevat Kainuun ilmapiirin liian ahdasmieliseksi. Hänen mukaansa näkyväksi tuleminen voi tuntua vaikealta, koska pienillä paikkakunnilla huomiota herättää helpommin ja monilla on taustallaan huonoja kokemuksia.
Eskelinen kertoo epäasiallisen käytöksen näkyvän erityisesti koulumaailmassa. Hänen mukaansa kyse voi olla kiusaamisesta, eristämisestä, nimittelystä ja myös väkivallasta. Hän pitää kuvaavana myös sitä, ettei sateenkaariliputus hänen mukaansa onnistu kunnan puolelta.
Halonen kuuluu seksuaalivähemmistöön ja on monisuhteinen. Hän lähti nuorena kotipaikkakunnaltaan Sipoosta, koska kaipasi isompiin ympyröihin. Ensin sellainen paikka löytyi Vantaalta, myöhemmin Kööpenhaminasta ja Lontoosta.
Paluu pienemmälle paikkakunnalle
Lopulta Halonen muutti Kainuuseen äitinsä sukujuurille ja luonnonrauhan äärelle. Hän sanoo tarvinneensa ensin aikaa rakentaa omaa identiteettiään ympäristössä, jossa sille oli tilaa ja jossa oli samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Sen jälkeen palaaminen pienemmälle paikkakunnalle tuntui helpommalta.
Halonen ei kerro kokeneensa Kainuussa ikäviä tilanteita seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, vaikka hän tietää vastustusta olevan. Hänen mukaansa nykyinen miespuolinen kumppani vaikuttaa siihen, ettei suhde näy ulospäin samalla tavalla kuin se voisi näkyä naispuolisen kumppanin kanssa.
Halosen kokemus kainuulaisista ei ole vihamielinen vaan varovainen. Hän arvioi, että moni ei tiedä, miten seksuaalivähemmistöihin pitäisi suhtautua, ja valitsee siksi vaikenemisen. Halosen mielestä vaikeitakaan keskusteluja ei pitäisi vältellä. Hän toivoo Kainuuseen enemmän vuorovaikutusta vähemmistöjen ja heihin epäilevästi suhtautuvien ihmisten välille.
Kaikille muutto Kainuuseen ei merkitse kaventuvaa tilaa. Pohjois-Pohjanmaan Merijärveltä Kajaaniin muuttaneelle Jules Ahvenjärvelle Kajaani on tarjonnut enemmän mahdollisuuksia olla oma itsensä.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.