Kaukolanharjun puinen näkötorni täyttää 100 vuotta Tammelassa

Tammelan Saaren kansanpuistossa sijaitseva Kaukolanharjun näkötorni täyttää 100 vuotta. Puinen torni vihittiin käyttöön 4. heinäkuuta 1926, ja se on edelleen käytössä. Tornista avautuva maisema kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Tammelan kulttuurimaisemaan, jota ihailivat aikanaan myös taidemaalarit Albert Edelfelt ja Magnus von Wright.

Maisema tunnetaan Edelfeltin teoksesta

Kaukolanharju on Salpausselän harjun sivusuoni, joka syntyi jääkauden seurauksena. Näkötorni rakennettiin harjun korkeimmalle kohdalle, josta maisemaa voi tarkastella 21 metrin korkeudesta.

Maisema liittyy vahvasti suomalaiseen taidehistoriaan. Albert Edelfelt maalasi harjulta näkymän teokseensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, joka valmistui vuonna 1890. Teos oli myöhemmin esillä myös Ateneumin näyttelyssä, vaikka yhteys Tammelaan ei tuolloin tullut esiin.

Harjumaiseman arvo tunnettiin paikallisesti jo ennen tornin rakentamista. Kaukolan kyläläisten lisäksi alueella vieraili Saaren kartanon vieraita, sillä kartano omisti maata seudulla. Kaukolanharjun näkötornista avautuva maisema on nimetty yhdeksi Suomen arvokkaimmista maisema-alueista.

Tornia ehdotettiin jo vuonna 1907

Kaukolanharjua esiteltiin nähtävyytenä Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa jo vuonna 1907. Samana vuonna Forssan yhteiskoulun johtaja Jooseppi Sajaniemi esitti, että paikalle pitäisi rakentaa näkötorni.

Hanke eteni 1920-luvulla, kun Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys perustettiin. Yhdistyksen aktiivina toimi Sajaniemen oppilas Esko Aaltonen, joka tunnetaan historiantutkijana, sosiologina, kulttuurivaikuttajana ja Forssan Lehden perustajana. Tammelalainen paikallisopas Seppo Kujala on arvioinut, ettei tornia olisi rakennettu ilman Aaltosen panosta.

Rakentaminen vaati ulkopuolista apua

Rakentaminen vaati apua, sillä yhdistyksellä ei ollut runsaasti varoja. Apua pyydettiin maanviljelijöiltä ja kunnilta. Tammelasta rahaa ei kuitenkaan saatu, vaikka Kaukolanharju sijaitsi pitäjän alueella.

Tornin suunnitteli rakennusmestari A. Nummi, ja sen rakensi kirvesmies Kalle Mikkola apulaisineen. Rakennustyön hinnaksi tuli 68 000 markkaa. Kotiseutu- ja museoyhdistykselle jäi tornista huomattava velka, jota katettiin muun muassa pääsymaksuilla.