Perheet jonottavat tunnistamaan Venezuelan maanjäristysten uhreja väliaikaisessa ruumishuoneessa

Venezuelan kaksoismaanjäristysten jälkeen kymmenet perheet jonottavat La Guairassa satama-alueen varastotilassa, joka on muutettu väliaikaiseksi ruumishuoneeksi. Uhrimäärän noustua yli 2 600:n viranomaiset joutuvat samaan aikaan etsimään, keräämään ja tunnistamaan vainajia, kun paikallinen infrastruktuuri ja palvelut ovat ylikuormittuneet.

Päivien etsintä päättyy jonoon

Monet omaiset ovat etsineet läheisiään jo päiviä sairaaloista, suojapaikoista ja raunioista. La Guairan tilapäisessä tunnistuspaikassa he joutuvat odottamaan tuntikausia saadakseen varmistuksen siitä, ovatko kadonneet perheenjäsenet kuolleiden joukossa.

Järistysten jälkeen on kulunut yhdeksän päivää, mutta vahingot näkyvät yhä tunnistustyön arjessa. Kun toimivaa infrastruktuuria on vähän, ruumiita on jouduttu sijoittamaan ulos tai väliaikaisiin telttoihin. Kuumuus tekee olosuhteista raskaat sekä omaisille että työntekijöille.

Paikalla on riveihin järjestettyjä muovipusseihin käärittyjä vainajia. Ruumiit on aseteltu sen mukaan, milloin ne on löydetty. Lääkintä- ja oikeuslääketieteellinen henkilöstö työskentelee vainajien keskellä, ja alueelle kulkua valvovat aseistetut Bolivarian asevoimien jäsenet.

Tunnistus tapahtuu vaatteista, kuvista ja hammastiedoista

Omaisille on tarjolla useita tapoja yrittää tunnistaa läheisensä. Ne, jotka uskovat tunnistavansa vainajan vaatteiden perusteella, ohjataan erilliselle alueelle. Useimmat sukulaiset katsovat kuitenkin vaihtuvia kuvia kahdelta televisioruudulta.

Kun ruumiit ovat vaikeasti tunnistettavia, oikeuslääketieteen asiantuntijat käyttävät apuna hammastietoja. Tunnistuspaikan toisessa päässä on myös teltta, jossa tarjotaan maksuttomia tuhkauspalveluja.

Tilassa ja sen ulkopuolella on tuolirivejä odottaville omaisille. Osa istuu hiljaa, osa katsoo puhelintaan tai vastaa viesteihin. Yksi nainen kuvasi pelkäävänsä sitä, mitä portin takana näkee, mutta sanoi sen olevan ainoa tapa lopettaa epätietoisuus. Hän oli etsinyt veljenpoikaansa lähes viikon rakennuksista, sairaaloista ja ihmisiltä, jotka eivät tienneet tämän olinpaikasta.

Katastrofi on muuttanut tunnistamisen hitaaksi ja raskaaksi prosessiksi, jossa viranomaisten tehtävänä ei ole enää vain löytää uhreja vaan myös antaa perheille varmuus läheisten kohtalosta.