Karhut aiheuttavat yhä enemmän vahinkoja mehiläistarhoilla Tohmajärvellä

Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä mehiläistarhaajat kertovat karhujen aiheuttavan aiempaa enemmän vahinkoja pesille. Karhut tavoittelevat hunajaa sähköaitojen takaa, ja tarhaajien mukaan ne voivat kaivautua aitojen ali tai kaataa puita aitojen päälle päästäkseen tarhoihin.

Pesävahingot huolestuttavat tarhaajia

Kiteeläinen Harri Tervonen on hoitanut mehiläisiä 1970-luvulta lähtien. Hänen mukaansa karhut ovat tavoitelleet hunajaa aina, mutta tänä vuonna vahinkojen määrä on ollut erityisen suuri. Tervonen arvioi menettäneensä noin 30 pesää.

Tohmajärvellä sijaitsevalla tarhalla karhu oli yrittänyt päästä aitauksen ali, rikkonut kulmatolpan ja syönyt pari pesää. Tervosen mukaan eläin osaa etsiä heikkoja kohtia suojauksesta.

Myös Tohmajärven Värtsilässä tarhoja pitävä Veijo Mantsinen arvioi karhujen määrän kasvaneen parin viime vuoden aikana. Tarhaajien havaintoja taustoittaa se, että karhunmetsästys poronhoitoalueen ulkopuolella on ollut pysähdyksissä vuoden 2023 jälkeen poikkeusluvista tehtyjen valitusten vuoksi.

Sähköaitoja tutkitaan käytännön tarhoilla

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta, joka mahdollistaisi kiintiöpyynnin myös poronhoitoalueen ulkopuolella. Suomen mehiläishoitajain liitto on tukenut asetussuunnitelmaa lausunnossaan. Liiton mukaan vahinkojen määrä on kasvanut merkittävästi, ja kiintiöpyynti olisi keino turvata mehiläistarhauksen edellytyksiä eri puolilla maata.

Tervonen ja Mantsinen korostavat, ettei heillä ole lähtökohtaisesti karhuja vastaan mitään. Heidän mukaansa vahingot on silti saatava hallintaan. Mantsinen sanoo kannattavansa jonkinlaista kannanhoidollista metsästystä, koska karhuja ei ole kaadettu alueella moneen vuoteen.

Tarhaajat odottavat apua myös tutkimuksesta. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kasper Mickos tutkii Tervosen ja Mantsisen tarhoilla, miten erilaiset sähköaidat toimivat karhuvahinkojen ehkäisyssä. Hänen väitöskirjansa käsittelee karhujen ja ihmisten yhteiseloa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka paljon karhut käyvät mehiläistarhoilla ja kuinka usein sähköaita estää vahingon.

Mickosin mukaan sähköaita on periaatteessa hyvä keino estää vahinkoja. Jos karhu ei ole aiemmin päässyt hunajan makuun ja saa sähköiskun, se voi oppia välttämään tarhaa jatkossa.