Pakotteiden kiertämisestä syytetylle yrittäjälle odotetaan tuomiota Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan käräjäoikeuden on määrä antaa tänään tuomio suomalaisyrittäjälle, jota syytetään EU:n Venäjä-pakotteiden kiertämisestä. Syyttäjän mukaan lappeenrantalaisyrityksen ajoneuvoja vietiin vuosina 2022–2023 Venäjälle, vaikka kuorma-autojen ja perävaunujen vienti Venäjälle oli pakoteasetuksen vuoksi kielletty. Syytetty kiistää toimineensa pakotteiden vastaisesti.

Syyttäjä vaatii neljän vuoden vankeutta

Syyttäjä vaatii 54-vuotiaalle miehelle neljän vuoden vankeusrangaistusta törkeästä säännöstelyrikoksesta. Lisäksi yritykselle vaaditaan 40 000 euron yhteisösakkoa.

Tullin tutkinnan mukaan yhtiön myymiä kuorma-autoja ja perävaunuja päätyi Venäjälle huomattava määrä. Tutkinnassa on kuvattu muun muassa heinäkuussa 2023 Nuijamaan raja-aseman kautta lähtenyttä Volvo-kuorma-autoa, jonka määränpääksi oli ilmoitettu Kazakstanin Almaty. Tullin mukaan ajoneuvo ei kuitenkaan päätynyt Kazakstaniin, vaan jäi Venäjälle.

Tullin selvityksen mukaan sama koski 134:ää muuta yhtiön myymää kuorma-autoa. Lisäksi yhtiön kerrotaan vieneen Venäjälle 29 perävaunua. Ajoneuvojen yhteenlasketuksi arvoksi on ilmoitettu 17,5 miljoonaa euroa. Syyttäjän mukaan yrittäjä ja hänen yhtiönsä saivat pakotteiden kiertämisestä noin 600 000 euron hyödyn.

Määränpääksi ilmoitettiin Kazakstan

Kuorma-autojen ja perävaunujen määränpääksi oli ilmoitettu Kazakstan. Vastaanottajiksi oli merkitty kaksi kazakstanilaista yritystä ja yksi turkkilainen yritys. Oikeusapupyyntöjen perusteella kazakstanilaisyhtiöt eivät kuitenkaan olleet tullanneet ajoneuvoja maahan, eikä ajoneuvoista löytynyt tietoja Kazakstanin rekisteristä.

Tullin mukaan rekisterihakujen ja Kazakstanista saatujen tietojen perusteella ajoneuvoja oli tullattu Venäjälle, ja lähes kaikki olivat myös Venäjän rekisterissä. Järjestelmissä vastaanottajana näkyi Permiin rekisteröity venäläisyhtiö.

Rahaliikennettä selvitettiin

Tutkinnassa on selvitetty myös ajoneuvoihin liittynyttä rahaliikennettä. Tullin mukaan suurin osa kuorma-autoihin ja perävaunuihin liittyneestä rahaliikenteestä kulki turkkilaisyhtiön kautta. Tullin mukaan turkkilaisyhtiön toimitusjohtajana oli mies, joka johti myös Permiin rekisteröityä yhtiötä.

Syyttäjän käsityksen mukaan Venäjän naapurimaihin perustettuja yhtiöitä käytettiin peittämään ajoneuvojen todellinen ostaja ja vastaanottaja Venäjällä. Esitutkintapöytäkirjan mukaan tällaisia yhtiöitä käytettiin tulli-ilmoituksissa vastaanottajina, jotta pakotteiden valvominen olisi vientivaiheessa vaikeampaa EU:n alueella. Tullin mukaan yhtiöitä käytettiin myös rahaliikenteen mahdollistamiseen EU-alueelle.