Pienten päästöosuuksien ilmastoperustelu herättää kritiikkiä

Vauraiden maiden nykyiset ja entiset johtajat ovat viime vuosina puolustaneet hitaampaa ilmastopolitiikkaa sillä, että heidän maidensa osuus maailman päästöistä on pieni. Perustelua ovat käyttäneet muun muassa Britannian, Australian, Saksan ja Italian johtajat, mutta ilmastotutkijoiden mukaan pelkkä vuosittainen prosenttiosuus antaa tilanteesta liian kapean kuvan.

Pieni osuus suurena perusteluna

Britannian entinen pääministeri Rishi Sunak kysyi vuonna 2023, miten brittiläisiltä voitaisiin vaatia lisää uhrauksia, kun maan osuus maailman päästöistä on alle prosentin. Samaa ajattelutapaa on nähty muuallakin.

Australian silloinen pääministeri Scott Morrison torjui vuonna 2019 arvostelua maan ilmastotoimista viittaamalla Australian 1,3 prosentin päästöosuuteen. Saksan liittokansleri Friedrich Merz on puolestaan vedonnut Saksan noin kahden prosentin osuuteen tukiessaan joustoja eurooppalaisiin ilmastotavoitteisiin. Italian pääministeri Giorgia Meloni on nostanut esiin EU:n noin kuuden prosentin osuuden maailman päästöistä.

Myös Britannian entinen pääministeri Tony Blair on käyttänyt samaa argumenttia. Hän kehotti toukokuisessa radiohaastattelussa Britanniaa luopumaan puhtaan talouden tavoitteista vedoten maan noin prosentin osuuteen maailman päästöistä.

Tutkijat korostavat historiallista vastuuta

Ilmastotutkijoiden mukaan nykyisten vuosipäästöjen prosenttiosuus ei yksin ratkaise maiden vastuuta. Vaurailla teollisuusmailla on takanaan huomattavasti suuremmat historialliset päästöt, joilla on ollut keskeinen merkitys ilmaston lämpenemisessä. Lisäksi niillä on enemmän taloudellisia mahdollisuuksia vähentää saasteita ja uudistaa talouttaan.

Euroopan maat ovat henkilöä kohti laskettuna tuottaneet suhteettoman suuren osan päästöistä. Niiden vuosittaiset päästöt ovat vasta puhtaamman talouden edetessä lähestyneet maailman keskiarvoa.

Leedsin yliopiston ilmastotutkija Piers Forster arvostelee pienten prosenttiosuuksien käyttöä vastuun väistämisenä. Hänen mukaansa johtajat eivät hyväksyisi sitä, että varakkaimmat kansalaiset välttelisivät verojaan samalla logiikalla. Forsterin mukaan tuleva lämpeneminen riippuu tulevista päästöistä, joten jokainen maa ja kansalainen voi vaikuttaa välttämällä hiilidioksidipäästöjä.