Kysely: Orpon hallitus saa kansalaisilta hallituskautensa heikoimman arvion

Helsingin Sanomien teettämän kyselytutkimuksen mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus saa kansalaisilta hallituskautensa heikoimman arvion. Yli puolet vastaajista katsoo hallituksen onnistuneen tehtävässään huonosti tai melko huonosti, kun taas noin viidennes arvioi sen suoriutuneen hyvin tai melko hyvin.

Enemmistö arvioi hallituksen onnistuneen huonosti

Tuoreessa kyselyssä 52 prosenttia vastaajista sanoo Orpon hallituksen onnistuneen tehtävässään huonosti tai melko huonosti. Hyvin tai melko hyvin hallituksen katsoo suoriutuneen 21 prosenttia vastaajista.

HS:n teettämistä kuudesta Orpon hallituskauden kyselystä tulos on hallitukselle heikoin. Kysely kertoo, että hallituksen onnistumisprosentti on kansalaisten arvioissa nyt alimmillaan kuluvan hallituskauden aikana.

Tulosta voi pitää poliittisesti merkittävänä, koska se kuvaa hallituksen asemaa tilanteessa, jossa seuraaviin vaaleihin on lähdeaineiston mukaan noin kymmenen kuukautta. Kysely ei kuitenkaan yksin kerro, miten arviot muuttuvat vaaleihin mennessä tai miten ne näkyvät puolueiden kannatuksessa.

Vertailu edelliseen hallitukseen on jyrkkä

Kyselyn yhteydessä Orpon hallituksen arviota verrataan Sanna Marinin (sd.) hallitukseen vastaavassa vaiheessa ennen vaaleja. Kesällä 2022 Marinin hallituksen toimia piti epäonnistuneina 16 prosenttia vastaajista. Orpon hallituksesta kielteisen arvion antaa nyt huomattavasti suurempi osuus vastaajista.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä arvioi Helsingin Sanomissa, että Orpon hallituksen heikko arvio liittyy sen keskeisiin tavoitteisiin. Hänen mukaansa taustalla ovat hallituksen kolmen päätavoitteen ongelmat: talouskasvun aikaansaaminen, työllisyyskehityksen parantaminen ja velkaantumisvauhdin taittaminen.

Kyselyyn vastasi 1 023 ihmistä

HS:n tutkimukseen vastasi 1 023 ihmistä. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Virhemarginaali tarkoittaa, että yksittäisiin prosenttilukuihin liittyy epävarmuutta. Kyselyn kokonaiskuva on silti hallitukselle selvästi kielteinen: epäonnistuneena hallitusta pitävien osuus on suurempi kuin hyvin tai melko hyvin onnistuneena sitä pitävien osuus.