Lindtman vaatii tarkempaa selvitystä Helsinki Gardenin valtiontuesta

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman katsoo, ettei pääministeri Petteri Orpon antama selvitys Helsinki Garden -areenahankkeen valtiontuesta vastaa opposition kysymyksiin riittävällä tarkkuudella. Kyse on hallituksen viime vuonna myöntämästä 35 miljoonan euron investointituesta, joka on herättänyt arvostelua oppositiopuolueissa ja nostanut esiin vaatimuksia päätöksenteon avoimuudesta.

Oppositio haluaa tietää, miten päätös syntyi

Lindtman kommentoi asiaa Ylelle tekstiviestitse. Hänen mukaansa nyt tarvitaan tarkka ja avoin kuvaus siitä, miten tukipäätös on valmisteltu ja millaisen prosessin kautta se on päätynyt hallituksen päätettäväksi.

Lindtmanin mukaan pääministerin pitäisi avata omaa rooliaan hankkeen päätöksenteossa. Hän haluaa tietää myös, ketkä ovat valmistelleet asiaa, millä perusteilla tukea on esitetty ja miten päätöksenteko on edennyt.

Helsinki Garden -hankkeelle myönnetty valtiontuki on aiheuttanut närää oppositiossa laajemminkin. Selvitystä valtionavusta ovat vaatineet pääministeriltä ainakin keskusta, vihreät ja Liike Nyt. Orpo vastasi vaatimuksiin lyhyesti sunnuntaina.

Hallituspuolueilta toivotaan omia vastauksia

Lindtman ei suuntaa vaatimuksiaan vain pääministeriin. Hän toivoo myös muiden hallituspuolueiden avaavan asiaa omalta osaltaan, jotta tukipäätöksen valmistelusta ja perusteista saataisiin kokonaisempi kuva.

Lindtmanin mukaan päätöksenteon avaamisen ei pitäisi olla ongelma, jos kaikki on tehty asianmukaisesti. Hänen viestinsä ydin on, että julkisen tuen valmistelun pitää kestää tarkastelua myös silloin, kun kyse on suuresta ja näkyvästä hankkeesta.

Lindtman korostaa samoja sääntöjä kaikille

Lindtman toteaa samalla, että Suomi tarvitsee suuria urheilu- ja kulttuurihankkeita. Hänen mukaansa kansainväliset mitat täyttäviä hankkeita tarvitaan, jotta Suomi voi kilpailla kansainvälisistä tapahtumista.

Hän painottaa kuitenkin, että julkisen tuen myöntämisessä on noudatettava samoja pelisääntöjä kaikkien hankkeiden kohdalla. Kiista koskee siksi ennen kaikkea päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tuen perusteita ja sitä, miten 35 miljoonan euron investointituki päätyi hallituksen ratkaistavaksi.