Alkoholisairastavuus on korkeinta Itä-Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin mukaan alkoholin aiheuttamista sairauksista ja tapaturmista kärsitään Suomessa enemmän idässä kuin lännessä. Alkoholisairastavuus on korkeinta Kainuussa, ja sen jälkeen kärjessä ovat Etelä-Savo, Pohjois- ja Etelä-Karjala, Päijät-Häme sekä Kymenlaakso.

Itä-Suomi on pysynyt kärjessä vuosia

THL on seurannut alkoholisairastavuutta samalla tavalla vuodesta 2017 lähtien. Itä-Suomen maakunnat ovat olleet tilastojen kärjessä koko tämän ajan.

Alkoholisairastavuudella tarkoitetaan alkoholin käytöstä johtuvia sairauksia ja tapaturmia. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ylilääkärin Sami Raasakan mukaan alkoholin käyttö näkyy sairaanhoidossa erityisesti päivystyksessä. Monet tapaturmat sattuvat alkoholin vaikutuksen alaisena.

Raasakan mukaan alkoholin haitoista kärsivät eniten yksinasuvat miehet, joilla on sosiaalista pärjäämättömyyttä. Alkoholisairastavuutta esiintyy hänen mukaansa yhä useammin myös ikäihmisillä. Esimerkiksi Alzheimer-epäilyt voivat joissakin tapauksissa osoittautua pitkäaikaisen päihdekäytön aiheuttamiksi aivovaurioiksi.

Varsinaisista alkoholisairastavuuteen laskettavista sairauksista yleisiä ovat erilaiset maksasairaudet. Runsas alkoholinkäyttö voi näkyä myös siinä, että perussairauksien hoitaminen jää vähemmälle. Samalla toimintakyky heikkenee ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Alkoholiongelmat korostuvat myös mielenterveysasiakkaiden ryhmässä.

Tilasto ei kerro suoraan kulutuksesta

Raasakka arvioi, että alkoholin käytön ja muiden ongelmien suhdetta on usein vaikea erottaa toisistaan. Hänen mukaansa on hankalaa vetää rajaa siihen, mikä on alkoholin aiheuttamaa ja mitkä tekijät puolestaan lisäävät alkoholin liikakäyttöä.

Etelä-Karjalassa alkoholin käyttö on Raasakan mukaan ollut runsasta pitkään. Hän pohtii, että aiemmin yhtenä taustatekijänä on voinut olla Venäjältä saatu halpa alkoholi. Nuorten alkoholinkäyttö on hänen mukaansa kuitenkin vähentynyt myös Etelä-Karjalassa, ja vasta myöhemmin nähdään, vaikuttaako se alkoholisairastavuuden kehitykseen.

THL:n kehittämispäällikkö Marke Jääskeläinen korostaa, että alkoholisairastavuustilasto kertoo apua hakeneiden ja sitä saaneiden määrästä. Se ei siis mittaa suoraan alkoholin kulutusta tai ongelmakäyttöä. Alkoholisairauksien kehittyminen kestää yleensä vuosia, minkä vuoksi kulutustilastot eivät välttämättä näy sairastavuudessa suoraviivaisesti.