Kurtturuusu työllistää kuntia yhä kiellon jälkeen

Kurtturuusun kasvatus on ollut kiellettyä jo vuosia, mutta kasvia löytyy yhä monin paikoin. Nokialla tilanne on parantunut aiemmasta, mutta kaupungissa on edelleen kymmeniä kurtturuusuesiintymiä, ja vieraslajien torjunta vie kuntien resursseja kiireisenä kesäkautena.

Torjunta jää usein muun työn rinnalle

Vieraslajeista on tullut kunnille merkittävä haaste, koska kunnat ovat usein suuria maanomistajia ja vastaavat laajoista viheralueista. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Päivi Paavilaisen mukaan resurssit vaihtelevat: joissakin kunnissa torjuntaan voidaan osoittaa enemmän väkeä ja rahaa, mutta monin paikoin työtä tehdään viherpalveluiden tai puistotoimen muiden tehtävien ohessa.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Leena Hamberg kuvaa vieraslajikasveja vahvoiksi kilpailijoiksi kasvutilasta. Ne leviävät tehokkaasti uusille alueille, eikä niistä ole helppo päästä eroon, vaikka torjuntaa tehtäisiin. Torjuttavien lajien joukossa ovat muun muassa kurtturuusu, lupiini, jättipalsami ja viitapihlaja-angervo.

Nokialla kurtturuusun kasvatuksen kielto näkyi jo neljä vuotta sitten, kun kolmen vuoden siirtymäaika oli päättynyt. Tuolloin ruusuja oli yhä eri puolilla kaupunkia. Nyt esiintymiä on edelleen runsaasti, vaikka kehitys on ollut parempaan suuntaan.

Ruusupensaat vaativat järeämpiä keinoja

Nokian kunnossapitopäällikkö Antti Sorvali kertoo, että kaupunki panostaa tällä hetkellä erityisesti jättipalsamin ja lupiinien torjuntaan. Myös kurtturuusu vaatii silti huomiota, sillä esiintymiä on kymmeniä ympäri kaupunkia. Osa niistä on pieniä, osa laajempia.

Kurtturuusua tavataan myös valtion tiealueilla ja yksittäisten kiinteistöjen pihoilla. Hambergin mukaan monet vieraslajit ovat aikanaan levinneet Suomeen näyttävinä ja kestävinä puutarhakasveina, joita on käytetty myös julkisissa istutuksissa.

Nokialla torjuntaa kohdistetaan etenkin alueille, joilla on merkittäviä luontoarvoja, kuten ketojen ja niittyjen läheisyyteen. Kurtturuusun poistaminen poikkeaa esimerkiksi lupiinien ja jättipalsamin torjunnasta: lupiineja voi nyhtää käsin, mutta ruusupensaat vaativat raskaampaa kalustoa.

Torjuntavastuu kuuluu maanomistajalle tai esimerkiksi tiealueella tien hoidosta vastaavalle taholle. Hamberg toivoo, että ihmiset huolehtisivat vieraslajien torjunnasta omilla maa-alueillaan ja ilmoittaisivat havainnoista Vieraslajit.fi-palveluun.