Historioitsijat selvittivät, miksi Max Planckin 1940-luvun artikkelit vedettiin pois

Saksalaisen fyysikon Max Planckin kaksi 1940-luvulla julkaistua kirjoitusta oli poistettu tieteellisen lehden digitaalisesta arkistosta tavalla, joka herätti kysymyksiä, vaikka Planckin tutkimustyöhön tai tieteelliseen rehellisyyteen ei ole liitetty skandaalia. Tieteenhistorioitsijat Yves Gingras ja Mahdi Khelfaoui selvittivät tapausta ja päätyivät siihen, että perumisen taustalla oli tekijänoikeuksiin liittynyt tulkinta, ei kirjoitusten tieteellinen sisältö.

Nimi löytyi peruttujen artikkelien listalta

Planck tunnetaan yhtenä kvanttimekaniikan varhaisista uranuurtajista. Hän sai fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1918 kvanttien löytämisestä. Siksi hänen nimensä näkyminen peruttujen tieteellisten julkaisujen yhteydessä kiinnitti huomiota.

Yves Gingras Québecin yliopistosta Montrealista huomasi Planckin nimen selatessaan Retraction Watch -sivuston listaa Nobel-palkituista, joiden tieteellisiä artikkeleita on peruttu. Löytö oli hänen mukaansa yllättävä, ja hän pyysi mukaan Mahdi Khelfaouin Québecin yliopistosta Trois-Rivièresistä selvittämään, miksi kaksi Planckin artikkelia oli vedetty pois.

Kyseinen lehti on Naturwissenschaften, joka tunnetaan nykyisin nimellä The Science of Nature. Tavallisesti lehti merkitsee perutut digitaaliset artikkelit näkyvällä perumismerkinnällä ja jättää ne ladattaviksi. Planckin kahden kirjoituksen kohdalla menettely oli poikkeava: artikkelit oli poistettu kokonaan, ja jäljellä oli tyhjä sivu sekä tyhjät PDF-tiedostot. Lyhyessä merkinnässä todettiin vain, että artikkelit oli vedetty pois artikkelirikkomuksen vuoksi.

Selvitys viittaa julkaisukäytäntöjen väärinymmärrykseen

Gingras ja Khelfaoui esittivät havaintonsa arXiv-palveluun julkaistussa ennakkoversiossa. Heidän tulkintansa mukaan perumiset johtuivat todennäköisesti kustantajan väärinymmärryksestä tai tietämättömyydestä aiemmista julkaisukäytännöistä.

Selvityksen mukaan perumisen täsmälliseksi syyksi oli kirjattu tekijänoikeusrikkomus. Tämä tarkoittaa, ettei itse kirjoituksissa havaittu tieteellistä ongelmaa. Lähdeaineiston mukaan molemmat tekstit olivat filosofisia pohdintoja tieteellisen tiedon luonteesta.

Historioitsijat löysivät myös metatietoja, joiden mukaan molempien kirjoitusten DOI-tietueet oli luotu huhtikuussa 2005. Ajoitus osuu samaan vaiheeseen, jolloin monet tieteelliset lehdet siirtyivät laajasti sähköiseen julkaisemiseen ja alkoivat liittää vanhoja arkistoaineistoja digitaalisiin järjestelmiin. Tapaus näyttää siten kertovan ennen kaikkea siitä, miten historialliset julkaisut voivat joutua ongelmalliseen asemaan, kun vanhoja käytäntöjä tulkitaan myöhempien digitaalisten arkistojen ehdoilla.