Keskiajan Turku täyttää 30 vuotta ja houkuttelee jälleen noin 100 000 vierasta

Keskiajan Turku täyttää 30 vuotta, ja yli viikonlopun kestävään tapahtumaan odotetaan jälleen noin 100 000 kävijää. Tiettävästi Suomen vanhin ja suurin keskiaikatapahtuma kokoaa Turun vanhan kaupungin ympäristöön markkinaväkeä, historiallisia pukuja, aseita ja elävöittäjiä, joista osa yöpyy tapahtuma-alueella.

Historiaa eletään myös yön yli

Keskiaikatapahtumissa pukeutuminen on näkyvä osa tunnelmaa. Keskiaikaiset vaatteet, miekkojen kalistelu ja markkinahumu muodostavat yleisölle kuvan menneestä ajasta, mutta elävöittäjille kyse ei ole vain esiintymisestä.

Turkulaiset Erja ja Tomi Vainionpää kuuluvat niihin, jotka myös yöpyvät tapahtuma-alueella. Elävöitysleirin tarkoituksena on kertoa keskiaikaisista elintavoista mahdollisimman konkreettisesti. Erja Vainionpään mukaan kävijöitä kiinnostaa erityisesti se, syödäänkö ja nukutaanko leirissä oikeasti. Hänen vastauksensa on selvä: molempia tehdään.

Vainionpää kertoo historian tuntuvan läheiseltä, kun hän pukee ylleen viikinkiaikaan viittaavan asun. Hän kuvaa tunnetta yhteytenä sukupolvien ketjuun, jossa edellä on ollut monta ihmistä ja jatkajia tulee myöhemmin lisää.

Puvut syntyvät lähteitä tutkimalla

Käsityömestari ja kirjailija Mervi Pasaselle keskiaikaisen puvun uskottavuus on tärkeää. Ennen vaatteen tekemistä hän tutkii, onko aiheesta tekstiililöytöjä, kirjoituksia tai kuvia. Yhtenä lähteenä hän mainitsee vanhat testamentit, joissa vaatteita kuvataan.

Lahdessa asuva Pasanen on käynyt Turun tapahtumassa 21 vuoden ajan. Hänen suhteensa keskiaikaan syveni vuonna 2004 Visbyn keskiaikaviikolla, jossa hän osallistui kulkueeseen. Sen jälkeen keskiaikaisista vaatteista ja kirjoittamisesta tuli hänelle ammatti. Kotona kangaspuut vievät tilaa kolmessa huoneessa.

Tapahtuma on kasvanut vuosien aikana

Historiantutkija Veli Pekka Toropainen muistaa myös ensimmäisen Keskiajan Turku -tapahtuman. Hänen mukaansa tapahtuma oli silloin paljon nykyistä pienempi eikä levittäytynyt samalla tavalla pihoille ja jokirantaan, vaikka tunnelma oli samantyyppinen.

Toropaiselle Vanhan Suurtorin alue on henkilökohtaisesti merkityksellinen. Hän oli 1980-luvulla mukana Hjeltin talon kaivauksilla, jotka ulottuivat keskiaikaan, ja hänen omia esivanhempiaan on elänyt alueella. Hänen mukaansa tapahtumassa yhdistyvät markkinahumu ja historiallinen tieto.