Valtio tarjosi Palokin voimalasta myös nopeaa 30 miljoonan kauppaa

Valtio on tehnyt Pohjois-Karjalan Sähkölle kaksi vaihtoehtoista tarjousta Heinävedellä sijaitsevasta Palokin padosta ja vesivoimalaitoksesta. Ensisijaisessa mallissa kauppa toteutuisi arviointijakson jälkeen vähintään 40 miljoonalla eurolla, mutta vaihtoehtona on myös nopea 30 miljoonan euron kauppa jo tänä vuonna.

Voimala haluttaisiin valtiolle nopeasti

Tarjous käy ilmi Joensuun kaupunginhallitukselle esitellystä materiaalista. Valtion tavoitteena on ostaa Palokin vesivoimalaitos ja ennallistaa kosket vaelluskalojen lisääntymisalueeksi.

Suunnitelma on herättänyt alueella paljon keskustelua. Kuntien omistaman Pohjois-Karjalan Sähkön johto ei ole halunnut myydä voimalaitosta, koska yhtiö pitää sitä omalle toiminnalleen tärkeänä.

Valtioneuvoston kanslia teki viime viikolla ensimmäisen virallisen tarjouksen voimalaitoksesta. Sen mukaan kauppahinta olisi arviointijakson jälkeen vähintään 40 miljoonaa euroa, ja lopullinen hinta tarkentuisi seurantajakson aikana. Toisessa vaihtoehdossa Pohjois-Karjalan Sähkö saisi tänä vuonna 30 miljoonaa euroa, ja voimala siirtyisi suoraan valtiolle.

Valtioneuvoston kanslian neuvottelevan virkamiehen Jari-Pekka Punkarin mukaan taloudellisissa simulaatioissa ei ole näkynyt skenaariota, jossa lopullinen arvonmääritys poikkeaisi huomattavasti valtion näkemyksestä.

Hinta-arvioissa on poikkeuksellisen suuri ero

Pohjois-Karjalan Sähkö on ilmoittanut, että sen näkemyksen mukaan voimalaitos on arvoltaan ainakin 80 miljoonaa euroa. Ero valtion tarjouksiin on huomattava.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki pitää suurta eroa hintanäkemyksissä poikkeuksellisena yleisellä tasolla. Hänen mukaansa voimalaitoksen arvon määrittely on tavallista suoraviivaisempaa, koska tuotanto ja kustannukset ovat pitkälle tiedossa ja kysyntä on vakaata.

Kallungin mukaan yrityskauppaneuvotteluissa osapuolten hintanäkemykset eroavat yleensä enintään 10–30 prosenttia. Yli sadan prosentin ero voi hänen mukaansa kertoa siitä, että toinen osapuoli pyrkii ohjaamaan hintaa haluamaansa suuntaan tai ettei kauppahaluja ole. Kallunki on erikoistunut yritysten hyvään hallinnointiin ja tilinpäätösraportointiin ja kirjoittanut kirjoja yritysten arvonmäärityksestä. Hän kommentoi Palokin tapausta yleisellä tasolla eikä ole seurannut siitä käytyä keskustelua.