Siirry pääsisältöön
Kotimaa

Suomessa on Pohjoismaiden vähiten lääkäreitä suhteessa väestöön

Kuvituskuva uutiseen: Suomessa on Pohjoismaiden vähiten lääkäreitä suhteessa väestöön (lääkärit, terveydenhuolto)
Photo by Online Marketing on Unsplash
Pohjautuu lähteeseen Lääkärilehti

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka hoitajien määrä on samalla tasolla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien pääekonomisti Juho Ruskoahon mukaan Suomi on lääkäritiheydessä Baltian maiden tasolla, ja Ruotsin sekä Tanskan tasolle pääseminen edellyttäisi noin 4 000 lääkäriä lisää.

Lääkärimäärän arvioidaan vaikuttavan hoitoon pääsyyn

Ruskoaho arvioi Porin SuomiAreenalla järjestetyssä lääkärikoulutuksen tulevaisuutta käsitelleessä paneelissa, että pieni lääkärimäärä vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja lisää vuokralääkäreiden tarvetta. Erityisenä ongelmana hän nosti esiin psykiatripulan.

Psykiatrien määrä on Suomessa kansainvälisesti korkea, mutta Ruskoahon mukaan tarve on silti kasvanut suuremmaksi kuin tarjonta. Hänen mukaansa taustalla on mielenterveyshaasteiden lisääntyminen etenkin lasten- ja nuorten psykiatriassa. Samaan aikaan psykiatriaan erikoistuminen kiinnostaa yhä harvempaa lääketieteen opiskelijaa.

Ruskoahon mukaan psykiatripula olisi ollut ennakoitavissa jo kymmenen vuotta sitten. Hän kuitenkin arvioi, ettei ongelmaa voi ratkaista määräämällä lääkäreitä valitsemaan tietty erikoisala. Sen sijaan hänen mukaansa pitäisi pohtia, voitaisiinko psykiatrisen hoidon kasvavassa tarpeessa hyödyntää nykyistä enemmän myös muita alan ammattilaisia.

Koulutustarpeen ennustaminen on vaikeaa

Paneelissa nousi esiin myös se, että lääkärikoulutuksen pitkän aikavälin tarvetta on vaikea arvioida. Kansanedustaja ja lääkäri Maaret Castrén kysyi, millainen tarve esimerkiksi geriatreille ja syöpälääkäreille on kahden vuosikymmenen päästä, kun väestön ikärakenteen muutos on edennyt.

Castrén nosti esiin myös maahanmuuton ja työelämän muutoksen vaikutukset. Hänen mukaansa yhä suurempi osa väestöstä on maahanmuuttajia, ja lääkäreillä voi siksi olla tarvetta laajemmalle kokemukselle työstä eri taustoista tulevien potilaiden kanssa. Lisäksi harva lääkäri tekee enää täyttä työaikaa, mikä vaikuttaa lääkärimäärän tarpeeseen.

Castrén piti myönteisenä sitä, että osa aiemmin lääkärille kuuluneista tehtävistä voidaan siirtää muille terveydenhuollon ammattilaisille. Hänen esimerkkinsä mukaan iso osa päivystystyöstä voisi joissain tilanteissa kuulua fysioterapeuteille lääkärin sijaan.

Suomessa lääkäreillä on 50 erikoisalaa, mikä on enemmän kuin monissa muissa maissa. Kolme neljästä lääkäristä erikoistuu, ja koulutus kestää tällöin yhteensä noin 12 vuotta.

Jatka aiheesta Kotimaa.

Toimitus Uutistenlukija-toimitus

Uutistenlukija on suomalainen verkkolehti, joka kirjoittaa alkuperäisiä uutisartikkeleita.

Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

Jatka aiheesta Lisää kotimaa-aiheisia artikkeleita