Kurjen veljekset löysivät Asikkalasta harvinaisen hopeakätkön

Lahtelaiset Valtteri ja Viljami Kurki löysivät Asikkalasta merkittävän myöhäisrautakautisen hopeakätkön, kun he olivat liikkeellä metallinilmaisimen kanssa. Pellosta löytyneeseen kätköön kuuluu harvinaisen hyvin säilynyt kaulakääty, jossa on hienosta hopealangasta tehtyä työtä sekä vanhoja rahoja.

Harvinainen kääty löytyi pellosta

Kurjen veljekset olivat harrastaneet metallinetsintää vasta noin neljä kuukautta ennen löytöä. He olivat kiertäneet samoilla alueilla Asikkalassa useana päivänä, ja pellosta oli löytynyt jo esimerkiksi 1700-luvun kuparikolikoita. Sitten metallinilmaisin antoi osuman, joka osoittautui aivan toisen mittaluokan löydöksi.

Löytöön kuuluu hopeakorujen kätkö, jonka keskeinen esine on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kaulakääty. Kääty on valmistettu hienosta hopealangasta. Sitä koristavat 1000-luvun alkuun ajoittuvat penningit, jotka ovat peräisin Saksan alueelta. Lisäksi mukana on muun muassa dirhameja eli itämaisia rahoja, jotka ajoittuvat 900-luvulle.

Viljami Kurki kuvasi löydön herättämää tunnetta poikkeukselliseksi. Hänen mukaansa veljekset joutuivat vielä jälkikäteen ottamaan korut esille ja varmistamaan, että löytö oli todella tapahtunut.

Löytö muuttaa kuvaa Päijät-Hämeen rautakaudesta

Arkeologi Esko Tikkalan mukaan vastaavia kaulakäätyjä on löydetty Suomesta aiemmin vain muutamia. Kurjen veljesten löytämä esine erottuu hänen mukaansa erityisen hyvän kuntonsa ja taitavan valmistustapansa vuoksi.

Veljekset pitivät löydön salassa museoviranomaisilta noin puolentoista vuoden ajan. Itse löytö on kuitenkin arkeologisesti tärkeä, sillä se tukee käsitystä siitä, että Päijät-Hämeen rautakausi oli aiemmin oletettua laajempi ja vauraampi ilmiö.

Aiemmin Sysmää pidettiin vahvasti alueen keskeisenä rautakauden keskuksena. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana rautakautisia esinelöytöjä on kuitenkin tehty eri puolilta Päijät-Hämettä. Tikkalan mukaan löydöt viittaavat siihen, että vaurautta oli rautakaudella muuallakin kuin Sysmässä.

Sisämaan rautakaudesta ei ole vielä tehty laajaa ja systemaattista arkeologista tutkimusta. Siksi Asikkalan kaltaiset löydöt voivat tarkentaa kuvaa siitä, millaista elämää ja yhteyksiä alueella oli yli tuhat vuotta sitten.