Trump ja Rutte tapaavat Valkoisessa talossa ennen Nato-huippukokousta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte tapaavat keskiviikkona Valkoisessa talossa vain pari viikkoa ennen Ankarassa järjestettävää Nato-huippukokousta. Tapaamisen taustalla ovat Yhdysvaltain viimeaikaiset vaatimukset liittolaisilleen sekä Iranin sotaan liittyvät jännitteet, jotka ovat heijastuneet sekä Euroopan turvallisuuskeskusteluun että Persianlahden alueen diplomatiaan.

Euroopan viesti Washingtoniin

Rutte on todennut Euroopan ymmärtäneen Trumpin viestin. Hänen mukaansa Eurooppa varmistaa, että sopimuksia Euroopan sotilastukikohtien käytöstä kunnioitetaan.

Trumpin mukaan tietyt Nato-maat eivät ole tehneet riittävästi tukeakseen Yhdysvaltoja Iranin sodassa. Yhdysvallat on myös kertonut suunnittelevansa 5 000 sotilaan siirtämistä pois Saksasta. Pentagonin tiedottajan Sean Parnellin mukaan joukkojen poisveto toteutettaisiin 6–12 kuukauden kuluessa.

Rutten mukaan Nato-maat arvioivat nyt uudelleen suhtautumistaan Iranin sotaan. Tämän vuoksi Valkoisen talon tapaamisella on merkitystä myös laajemmin kuin kahden johtajan välisenä keskusteluna: se voi antaa suuntaa sille, millä sävyllä Yhdysvallat lähestyy liittolaisiaan ennen huippukokousta.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi ennen tapaamista, että keskeistä on nähdä, millä asenteella Trump tulee keskusteluihin ja esittääkö hän uusia yllätyksiä tai selkeän viestin Euroopalle.

Lähi-idän tilanne kytkeytyy Nato-keskusteluun

Samaan aikaan Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on kiertänyt Persianlahden alueella. Hän on vieraillut Kuwaitissa ja matkustamassa Bahrainiin. Rubio on sanonut Yhdysvaltojen toimivan yhdenmukaisesti Persianlahden kumppaneidensa kanssa.

Rubio on keskustellut myös Yhdistyneiden arabiemiraattien johdon kanssa. Persianlahden maat ovat pitäneet ehdotettua rauhansopimusta liian lempeänä Iranille, joka teki iskuja maihin sodan aikana.

Yhdysvaltojen ja Iranin teknisten neuvottelujen on määrä jatkua Sveitsissä kuun lopulla. Rubion mukaan Yhdysvallat ei aio tehdä mitään, mikä heikentäisi sen liittolaisten turvallisuutta Persianlahden alueella.

Öljymarkkinoilla jännitteiden lieventyminen on näkynyt Brent-raakaöljyn hinnassa. Barrelihinta on laskenut alle 75 dollarin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Iranin sota alkoi 28. helmikuuta. Sodan aikana hinta kävi hetkellisesti yli 120 dollarissa barrelilta.