Palvelulupaus nostettiin hoivakeskustelun ratkaisuksi SuomiAreenassa

Laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden turvaaminen tiukentuvan julkisen talouden oloissa nousi Finanssiala ry:n järjestämän SuomiAreena-keskustelun ytimeen 23. kesäkuuta 2026. Keskustelussa käsiteltiin vanhushoivan järjestämistä ja julkista palvelulupausta, jonka tarkoituksena olisi määritellä nykyistä selkeämmin, mihin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus verovaroin ja mikä jäisi ihmisen omalle vastuulle.

Palvelulupaus selkeyttäisi vastuuta

Julkinen palvelulupaus tarkoittaisi valtakunnallista linjausta siitä, millainen julkisesti rahoitettu palvelutaso kansalaisille taataan. FA on esittänyt sitä yhdeksi sote-järjestelmän korjaustoimeksi jo parikymmentä vuotta. Ajatuksena on, että ihmiset voisivat arvioida hyvissä ajoin, riittääkö julkisen hoivan taso heidän tarpeisiinsa vai pitäisikö sitä täydentää omalla varallisuudella.

Aihe sai keskustelussa laajaa kannatusta. Paneelissa olivat mukana dosentti Elli Aaltonen, LUT-yliopiston professori Paulus Torkki, kansanedustajat Mia Laiho ja Krista Kiuru sekä FA:n johtaja Tuomo Yli-Huttula. Keskustelun lähtökohtana oli kysymys siitä, miten laadukas hoiva voidaan turvata tilanteessa, jossa julkinen talous kiristyy.

Vertailu Saksaan korosti alue-eroja

Torkki on selvittänyt FA:n toimeksiannosta, miten Suomen verrokkimaissa julkisesti rahoitettua palveluvalikoimaa on linjattu. Hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa on määritelty kansallisella tasolla, millainen toimintakyky oikeuttaa erilaisiin palveluihin. Suomessa linjaukset riippuvat hänen mukaansa liikaa alueesta, vaikka tilanteen pitäisi olla sama kaikkialla maassa.

Piilopriorisointi hämärtää rajoja

Torkin mukaan Suomen sote-järjestelmä kärsii piilopriorisoinnista. Käytännössä on jo syntynyt rajauksia siitä, millaiset palvelut jäävät pääosin julkisen hoidon ulkopuolelle, mutta rajaukset eivät ole hänen mukaansa syntyneet kokonaisvaltaisen ohjauksen kautta. Tämä tekee nykytilanteesta vaikeasti hahmotettavan kansalaisille.

Myös Aaltosen mukaan Suomi tarvitsisi yhdenmukaiset ja selkeät kriteerit koko maahan. Hän arvioi, että hoidon saatavuudessa ja saavutettavuudessa Suomi kuuluu Euroopan heikoimpiin. Aaltosen mukaan perustuslain kirjaus ei toteudu, jos palvelut eivät ole johdonmukaisesti samoja pohjoisesta etelään.

Keskustelun perusteella palvelulupaus nähtiin keinona selkeyttää julkisen ja yksityisen vastuun rajoja sekä tehdä hoivan rahoitukseen, saatavuuteen ja laatuun liittyviä valintoja näkyvämmiksi.