Lääkäreille kaivataan lisää koulutusta ylipainosta puhumiseen

Suomiareenan yleisössä moni piti lihavuuden hoitoa yhteiskunnan vastuuna, mutta selvästi harvempi tiesi, mistä lähtisi itse hakemaan apua ylipainon hoitoon. Porissa keskiviikkona käydyssä keskustelussa painotettiin, että terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää valmiuksia ottaa ylipaino puheeksi arvostavasti ja ratkaisukeskeisesti.

Puheeksi ottaminen koetaan vaikeaksi

Keskustelun lähtökohtana oli huoli lihavuuskehityksen suunnasta. Tilaisuudessa todettiin, että Suomi on Euroopan lihavuustilastojen kärkisijoilla.

Professori Kirsi Pietiläinen nosti esiin, että potilaan ylipainosta keskusteleminen voi olla haastavaa etenkin nuorelle lääkärille. Kansanedustaja Sari Sarkomaa katsoi, että lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan aiheesta paremmin.

Sarkomaan mukaan terveydenhuollossa tarvitaan arvostavaa ja ratkaisukeskeistä vastaanottoa, jotta ihminen uskaltaa hakeutua keskustelemaan ylipainosta. Hän painotti myös asennemuutoksen tarvetta.

Hankejohtaja Sanna Vauranoja ehdotti, että lääkärit voisivat ottaa potilaan kanssa puheeksi kolme arkista kokonaisuutta: päihteet, unen määrän ja ravitsemuksen. Ajatuksena on, ettei ylipaino nousisi esiin irrallisena tai leimaavana kysymyksenä.

Tukea haetaan usealta ammattilaiselta

Keskustelussa korostettiin, että ylipainon hoito ei ole vain lääkärin ja potilaan välinen asia. Tarpeen mukaan potilas voidaan ohjata moniammatillisen avun piiriin, ja tukena voidaan käyttää esimerkiksi digihoitopolkuja ja elintapaohjausta.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Shawn Huff arvioi, että Helsingissäkin käyttöön otettu omalääkärimalli voi helpottaa ylipainoon puuttumista. Hänen mukaansa tuttu terveydenhuollon ammattilainen pystyy paremmin tekemään yksilöllisiä ratkaisuja, koska ihmisten arki vaihtelee.

Kansanedustaja Lotta Hamari totesi, että terveyskeskuksissa pitää osata ohjata potilaita myös muiden hoitotyön ammattilaisten luo. Hän piti digitaalisia ratkaisuja tarpeellisina, koska kaikkia potilaita ei voida tavata henkilökohtaisesti. Esimerkkinä mainittiin Oulun yliopistossa kehitetty digitaalinen elintapaohjausmenetelmä Onnikka.

Panelisteilta kysyttiin myös lihavuuslääkkeiden Kela-korvauksista. Sarkomaa ei sulkenut laajempia korvauksia pois. Hamari puolestaan totesi, että pitkäaikainen lihavuus on pitkäaikaissairaus, johon pitää saada hoitoa.