Lapsen peliostoista kertyi yli tonnin lasku – asiantuntija varoittaa rahapelaamista muistuttavista mekanismeista

Kaarinalainen kolmen lapsen äiti Sirkku Setänen arvioi, että lasten kännykkäpeleissä tekemiin ostoihin on kulunut vuosien varrella noin 1 500 euroa. Yhdessä tapauksessa lapsi onnistui poistamaan puhelimen ostorajoitukset, minkä jälkeen Pokémon Go -pelissä tehtyjä ostoja kertyi yli tuhannen euron edestä.

Pieni ostos avasi jatkuvan pyytämisen

Setäsen mukaan perheessä oli alun perin tehty selvä periaatepäätös, ettei peleihin osteta lisäsisältöä. Tilanne muuttui lomamatkalla, kun kaikille kolmelle lapselle ostettiin pieni pelisisältö. Sen jälkeen lapset alkoivat pyytää ostoksia toistuvasti.

Setänen oli säätänyt lasten puhelimiin asetukset, joiden mukaan peliostot vaativat vanhemman hyväksynnän. Yksi lapsista onnistui kuitenkin poistamaan rajoitukset. Muutaman viikon kuluttua luottokorttilaskusta kävi ilmi, että ostoja oli tehty yli tonnilla.

Setänen yritti saada rahoja takaisin tekemällä erillisen reklamaation ja palautuspyynnön jokaisesta ostosta. Lopulta vain kaksi pyyntöä hyväksyttiin, ja takaisin palautettiin hieman yli sata euroa.

Yllätyslaatikot muistuttavat rahapelaamista

Lasten ja nuorten suosimissa digipeleissä on monenlaisia ostomekanismeja. Niihin kuuluvat esimerkiksi yllätyslaatikot, joiden ostaja voi saada erilaisia virtuaaliesineitä.

Digipelien sisäisiä ostoksia ei voi suoraan rinnastaa alaikäisiltä kiellettyyn rahapelaamiseen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Johanna Vakkuri kuitenkin arvioi, että tietyt mekanismit muistuttavat rahapelaamista selvästi.

Vakkurin mukaan niiden taustalla olevat psykologiset mekanismit voivat opettaa lapsia ja nuoria rahapelillisiin elementteihin ja rahapelikulttuuriin. Tutkimuksissa on hänen mukaansa todettu, että runsas yllätyslaatikoiden ostaminen on yhteydessä myöhemmän iän rahapeliongelmiin.

EHYT ry:n selvityksen mukaan alaikäisten ja nuorten aikuisten suhtautuminen rahapelaamiseen on arkipäiväistynyt. Erityisesti lukiolaispojat ovat aiempaa kiinnostuneempia rahapelaamisesta ja suhtautuvat siihen myönteisemmin. Selvityksen mukaan puolet 18–24-vuotiaista miehistä pitää rahapelaamista trendikkäänä. Vakkurin mukaan yksi todennäköinen taustatekijä on se, että rahankäyttö digipeleissä on tullut monille tutuksi jo ennen täysi-ikäisyyttä.