Britannian brexit-äänestyksestä on kulunut kymmenen vuotta

Britannian vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksestä on kulunut kymmenen vuotta, ja päätös erota Euroopan unionista jakaa yhä mielipiteitä. Eroäänet voittivat 23. kesäkuuta 2016 luvuin 17 410 724 vastaan 16 141 241, ja tulos johti Britannian EU-eroon vuonna 2020 vuosia kestäneen poliittisen kuohunnan jälkeen.

Äänestyksen jälki näkyy yhä arjessa

Kymmenvuotispäivän yhteydessä Britanniassa on palattu sekä äänestyspäivän tunnelmiin että brexitin myöhempiin vaikutuksiin. Newcastle upon Tynessa Local Democracy Reporting Service keräsi kansalaiskommentteja siitä, miten EU-ero näkyy ihmisten arvioissa maan suunnasta, henkilökohtaisessa taloudessa ja omissa äänestyspäätöksissä.

Brexit ei ole jäänyt yksittäiseksi historialliseksi tapahtumaksi, vaan siitä on tullut jatkuva kiistakysymys Britannian tulevaisuudesta. Lähteiden mukaan tulos ja sen seuraukset ovat pysyneet kiistanalaisina koko äänestyksen jälkeisen ajan, ja niistä käydään edelleen kovaa keskustelua.

Talousarviot ja poliittinen perintö kiistelyn kohteena

Kesäkuun 19. päivänä julkaistun Bank of Englandin aineistoon perustuvan analyysin mukaan brexit on heikentänyt Britannian taloutta kuudella prosentilla. Arviossa vaikutusta selitettiin menetetyllä yritysten kasvulla, yleisellä epävarmuudella ja vuonna 2021 käyttöön tulleilla kaupan esteillä.

Arvio ei ole jäänyt vaille kritiikkiä. Sitä on arvosteltu muun muassa siitä, ettei se huomioi Yhdysvalloista tai teknologia-alalta tulleita investointeja eikä Euroopan energiakriisiä neljän vuoden takaa.

Fellingistä kotoisin oleva 80-vuotias William Watson kuvasi pettymystään sanomalla, että ongelmia aiheutti se, ettei brexitiä hänen mielestään tuettu kunnolla. Hän liitti arvionsa sekä konservatiiveihin että työväenpuolueeseen ja sanoi toivoneensa tiukempaa rajapolitiikkaa erityisesti laittoman maahanmuuton suhteen.

Brexitin vuosipäivä osuu laajempaan Eurooppa-keskusteluun

Britannian EU-eron vuosipäivää seurataan samaan aikaan, kun Euroopan politiikassa on muitakin jakolinjoja. Unkarissa kokoontuvat Visegrad-maiden eli Tšekin, Unkarin, Puolan ja Slovakian johtajat pyrkivät elvyttämään ryhmän toimintaa vuosien erimielisyyksien jälkeen Viktor Orbánin valtakaudella.