Yrittäjät kannattaa pisteytystä työperäiseen maahanmuuttoon

Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli maanantaina työperäisen maahanmuuton malleja, joissa pisteytystä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan väylänä tai kohdennetuissa työnhakuluvissa. Suomen Yrittäjien mukaan pisteytysmalli voisi auttaa tunnistamaan paremmin hakijoiden työllistymismahdollisuuksia ja tehdä järjestelmästä ennakoitavamman.

Pisteytys voisi tuoda joustoa lupaharkintaan

Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä työperäisen maahanmuuton pisteytysmallia. Oleskelulupaharkinta perustuu ulkomaalaislain edellytyksiin, mikä jättää ministeriön selvityksen mukaan vähän tilaa tapauskohtaiselle arvioinnille.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Marianne Ruusunhelmi arvioi, että pisteytys voisi lisätä joustavuutta ja ennakoitavuutta sekä helpottaa osaajien liikkumista myös työpaikkojen välillä. Hänen mukaansa mallin ei kuitenkaan pidä monimutkaistaa järjestelmää tai lisätä yritysten byrokratiaa.

Selvityksessä nostetaan esimerkiksi Uusi-Seelanti, jossa hakijoiden on ylitettävä vähimmäispistemäärä luvan saadakseen. Ruusunhelmen mukaan vastaava ajatus voisi toimia myös Suomessa, koska hakijat eivät kilpailisi keskenään. Pisteytyksessä voitaisiin huomioida esimerkiksi koulutus, kielitaito, työkokemus ja hakijan siteet Suomeen. Näin lupia voitaisiin Suomen Yrittäjien mukaan kohdentaa paremmin niille, joilla on parhaat edellytykset työllistyä ja jäädä Suomeen.

Yrittäjät esittää nopeampia prosesseja

Suomen Yrittäjät julkaisi maanantaina maahanmuutto-ohjelman, jossa se esittää useita ratkaisuja työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa kahden viikon palvelulupaus työperäisiin oleskelulupiin, työllistymispotentiaaliin perustuvan pisteytysmallin luominen sekä suomen ja ruotsin kielen oppimisen vahvistaminen työn ja opintojen yhteydessä.

Ruusunhelmen mukaan Suomi tarvitsee ulkomaista osaamista, ja kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy. Hänen mukaansa Suomen on kyettävä houkuttelemaan osaajia ja tekemään prosesseista selkeämpiä. Yritysten on voitava luottaa siihen, että kansainvälisen työvoiman palkkaaminen onnistuu ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa tai epävarmuutta.

Yrittäjien toukokuussa teettämässä Työelämägallupissa 37 prosenttia vastaajista arvioi, että Suomessa tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Osuus on laskenut syksystä 2023, jolloin vastaava osuus oli 58 prosenttia.