Yli 20 000 juoksijaa lähti Comrades-ultramaratonille Etelä-Afrikassa

Yli 20 000 juoksijaa kokoontui 14. kesäkuuta ennen aamunkoittoa Durbanin kaupungintalon edustalle Etelä-Afrikassa, kun Comrades-ultramaraton käynnistyi kohti Pietermaritzburgia. Maailman vanhimpana ja suurimpana ultramaratonina tunnettu kilpailu on yli vuosisadassa kasvanut pienestä, valkoisille miehille rajatusta kestävyyskokeesta laajaksi kansalliseksi juoksutapahtumaksi.

Lähtö ennen auringonnousua

Juoksijat odottivat lähtöä pimeässä aamussa tiiviinä joukkona. Ennen starttia kuultiin Etelä-Afrikan kansallislaulu, sen jälkeen Shosholoza, joka tunnetaan alun perin Zimbabwesta Etelä-Afrikan kultakaivoksille tulleiden siirtotyöläisten lauluna. Viimeisenä soi Chariots of Fire -elokuvasta tuttu pianoteema.

Kello viideltä aamulla kukko kiekaisi, lähtölaukaus ammuttiin ja juoksijat lähtivät liikkeelle. Osallistujien tavoitteena oli ehtiä Pietermaritzburgiin ennen 12 tunnin aikarajan täyttymistä. Lähdön ympärille kerääntyi myös kannattajia seuraamaan vuoden 2026 Comradesin alkua.

Yli sadan vuoden perinne

Comrades järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1921. Tuolloin lähtöviivalla oli 34 juoksijaa, kaikki valkoisia miehiä, ja heistä 16 pääsi maaliin. Kilpailun ideoi ensimmäisen maailmansodan veteraani Vic Clapham kunnianosoitukseksi kaatuneille aseveljilleen.

Ensimmäinen reitti vei juoksijat Pietermaritzburgista alamäkeen kohti rannikon Durbania. Matkaa kertyi 54,6 mailia eli 88 kilometriä. Seuraavana vuonna suunta käännettiin, ja kilpailu juostiin ylämäkeen takaisin Pietermaritzburgiin. Sen jälkeen suunta on vaihtunut vuosittain. Tapahtuma on jäänyt väliin vain toisen maailmansodan ja koronapandemian aikana. Kaikkien 99 järjestämiskerran keskimääräinen reittipituus on ollut hieman alle 55 mailia.

Juoksu yli yhteiskuntarajojen

Comrades on vuosien mittaan juurtunut osaksi eteläafrikkalaista arkea. Juoksuseurat saapuvat tapahtumaan eri puolilta maata, ja lähtöviivalle asettuu ihmisiä hyvin erilaisista taustoista: vartijoita, kaupan työntekijöitä, pankkiireja ja julkisuudesta tuttuja osallistujia.

Kilpailun ympärillä korostuu ajatus yhteisestä kokemuksesta maassa, jossa yhteiskunnallinen ja rodullinen eriarvoisuus on yhä näkyvää. Yhtenä kesäkuun päivänä huomio keskittyy samaan reittiin, samaan aikarajaan ja siihen, kuka jaksaa perille asti.