Säeromaanit näkyvät nyt nuortenkirjallisuudessa: Anne Muhosen uutuus vie kauhun rannikkokylään
Vantaalaiskirjailija Anne Muhosen uusi nuortenkirja Salama-Anteri sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuden maailmaan ja kertoo kauhuelementeillä ladatun tarinan rannikkokylästä, jota uhkaa tuhoisa hirmumyrsky. Teos on samalla osa viime vuosina Suomessa näkyvämmin esiin noussutta säeromaanien aaltoa.
Myrskyä odottava kylä
Salama-Anterissa pieni rannikkokylä odottaa pelonsekaisin tuntein hirmumyrskyä, jonka pelätään tekevän pahaa jälkeä. Tarinan maailmassa mahdollinen ratkaisu löytyy huhusta: salamoita syövä jättiläinen voisi laannuttaa myrskyn, jos joku osaisi loihtia sellaisen esiin.
Kirjan pääosassa seikkailee teinikolmikko. Tummasävyisen tarinan erikoisuus ei ole vain sen kauhuvire, vaan myös toteutustapa. Teoksessa on säeromaanin lisäksi sarjakuvaa ja mustavalkoista linoprinttiä. Salama-Anteri ilmestyy Hertta Kustannukselta vuonna 2026.
Säeromaani tarkoittaa säkeistä rakentuvaa romaania, joka muistuttaa muodoltaan runoa. Muhonen kuvaa muotoa itselleen luontevaksi, koska siinä asia tiivistyy pieneen tilaan ilman täytesanoja. Hän käytti säeromaanimuotoa jo aiemmassa nuortenkirjassaan Kuuden kättelyn sääntö.
Lyhyempi muoto ei tarkoita helppoa tekstiä
Säeromaania voi lukea nopeammin kuin tavallista proosaa, mutta Muhosen mukaan sitä ei pidä sekoittaa helppolukuiseen tai selkokieliseen kirjallisuuteen. Hänen mukaansa säeromaanissa lukijan kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, mitä rivien väliin jää.
Säeromaanit ovat olleet maailmalla esillä jo 2010-luvulta lähtien, mutta Suomessa ne ovat saaneet enemmän näkyvyyttä vasta viime vuosina. Kotimaisena genren pioneerina pidetään Kirsti Kurosta, joka on kirjoittanut useita säeromaaneja.
Runon ja proosan välimuotoa on suunnattu paljon nuorille lukijoille. Muhosen mukaan kevyemmältä näyttävä sivu voi madaltaa lukemisen kynnystä, jos tiiviisti tekstillä täytetty sivu tuntuu nuoresta lukijasta liian raskaalta. Hänen mielestään säeromaani voi myös houkutella nuoria muun kirjallisuuden pariin.
Muhonen muistuttaa, että aikuisten kannattaa etsiä nuorille ikätasoa vastaavaa luettavaa ja pitää kirjoja näkyvillä myös kotona. Suomessa julkaistaan runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
