Hyötykasvien viljely nähdään Lapissa myös huoltovarmuuden kysymyksenä

Lapissa kasvatetaan tutkijan mukaan varsin vähän kasveja suoraan ihmisravinnoksi, vaikka hyötykasvien viljely voisi vahvistaa paikallista osaamista ja huoltovarmuutta. Kemissä kaupunkiviljelyä tuetaan Koivuniemen puiston viljelylaatikoilla, joiden ympärille on syntynyt kasvukauden aikana myös yhteisöllisyyttä.

Viljely ei vaadi omaa peltoa

Kemin Koivuniemen puistossa on tänäkin kesänä vuokralla kaupungin 16 viljelylaatikkoa. Puiston vieressä kerrostalossa asuva Kukka-Maaria Keskitalo on käyttänyt laatikoita jo useampana kesänä, vaikka pitää itseään puutarhataidoiltaan vasta-alkajana.

Keskitalon mukaan laatikoiden äärellä saa helposti neuvoja muilta viljelijöiltä. Hän kannustaa aloittamaan hyötykasvien kasvattamisen pienestä, vaikka isosta ruukusta. Tänä kesänä hänen laatikoihinsa on tulossa ainakin ruohosipulia, salaattia, retiisiä ja ensimmäistä kertaa myös porkkanaa.

Keskitalo kertoo selvittäneensä etukäteen, sopivatko porkkana ja retiisi samaan laatikkoon. Hänelle uuden tiedon mukaan retiisin voimakas tuoksu voi pitää porkkanan tuholaisia loitolla. Aiemmin lehtisalaatti on kasvanut laatikossa niin hyvin, että sitä on riittänyt annettavaksi muillekin.

Kunnille ehdotetaan aktiivisempaa roolia

Peltokasvien tuotantoon ja luonnonvaroihin erikoistunut tutkija Johanna Leppälä arvioi, että hyötykasvien kasvattaminen voisi yleistyä uudelleen. Hänen mukaansa Lapin pelloilla kasvaa tällä hetkellä lähinnä ruokaa eläimille, vaikka alueella voidaan kasvattaa esimerkiksi perunaa, juureksia ja erilaisia marjoja. Lapin eteläosissa myös nopeimmat viljalajikkeet voivat menestyä laadukkaasti.

Leppälän mukaan viljelyn tietotaito on merkityksellistä myös huoltovarmuuden kannalta. Kriisitilanteessa viljelyn käynnistäminen olisi vaikeampaa, jos paikallista osaamista ei ole valmiiksi. Hänen mukaansa laajentaminen on helpompaa kuin aloittaminen tyhjästä.

Leppälä katsoo, että kunnat ja kaupungit voisivat tukea alkuun pääsemistä esimerkiksi kursseilla ja kaupunkipuistojen viljelylaatikoilla. Kemin kaupungin projektikoordinaattori Senja Raappanan mukaan kaupungin laatikoita on voinut vuokrata vuodesta 2023 lähtien. Kaupunki järjesti kaupunkiviljelykoulutusta jo vuonna 2022 ja on tänä kesänä lisännyt laatikoihin mullan lisäksi biohiiltä, joka sitoo vettä ja ravinteita sekä tukee pieneliötoimintaa.