VLC-kehittäjä rakentaa reaaliaikaista ohjauskerrosta roboteille

Jean-Baptiste Kempf, joka tunnetaan VLC Media Playerin johtavana kehittäjänä, on siirtänyt huomionsa robotiikan infrastruktuuriin. Ranskalaisyrittäjä rakentaa Kyber-nimistä ohjelmistokerrosta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa etälaitteiden, kuten robottien ja droonien, reaaliaikainen ohjaaminen mahdollisimman pienellä viiveellä.

VLC:stä robotiikan ohjauskerrokseen

VLC Media Player on yksi tunnetuimmista avoimen lähdekoodin kuluttajaohjelmista. Oranssista liikennekartioikonistaan tunnettu videosoitin on ladattu yli kuusi miljardia kertaa, ja Kempf on ollut sen kehityksessä keskeinen hahmo.

Nyt hänen työnsä kohdistuu eri ongelmaan: siihen, miten kaukana olevia laitteita voidaan ohjata luotettavasti silloin, kun viiveellä on suuri merkitys. Roboteissa ja drooneissa ohjaus ei ole pelkkää komennon lähettämistä, vaan siihen liittyy jatkuvaa havaintodatan, videokuvan, äänen ja käyttäjän antamien syötteiden yhteensovittamista.

Kyberin ydintuote on ohjelmistokehityspaketti, joka synkronoi videon, äänen, anturidatan ja ohjauskomennot. Tavoitteena on tehdä etäohjauksesta riittävän nopeaa ja täsmällistä tilanteisiin, joissa laite toimii fyysisessä ympäristössä eikä pelkästään ruudulla.

Taustalla odotus robottien yleistymisestä

Kempfin mukaan robottien ja droonien määrä voi kasvaa tulevina vuosina hyvin suureksi. Hän on arvioinut, että kaduilla liikkuu muutaman vuoden kuluessa satoja miljoonia robotteja ja drooneja. Kyberin idea rakentuu tämän näkemyksen ympärille: jos etälaitteista tulee arkipäiväisiä, niiden ohjaamiseen tarvitaan vakaata ja skaalautuvaa ohjelmistoinfrastruktuuria.

Kyse ei ole valmiista kuluttajarobotista, vaan alemmasta teknologiakerroksesta, jonka päälle robotiikkaa ja muita etälaitteita voidaan rakentaa. Kempfin tausta avoimen lähdekoodin videoteknologiassa tekee hankkeesta kiinnostavan juuri siksi, että myös robotiikassa keskeisiä ongelmia ovat kuvan, äänen ja datavirtojen hallinta sekä niiden viiveetön välittäminen.

Kyberin onnistuminen riippuu lopulta siitä, kuinka hyvin se pystyy ratkaisemaan nämä tekniset pullonkaulat todellisissa käyttöympäristöissä. Saatavilla olevien tietojen perusteella hanke on ennen kaikkea infrastruktuuripanostus aikaan, jossa etänä ohjattavien fyysisten laitteiden määrän odotetaan kasvavan merkittävästi.