Islanti valmistautuu kansanäänestykseen EU-neuvottelujen avaamisesta

Islanti valmistautuu 29. elokuuta järjestettävään kansanäänestykseen, jossa kansalaisilta kysytään, haluavatko he maan palaavan neuvotteluihin Euroopan unionin jäsenyydestä. Päätös nostaa yli vuosikymmenen tauolla olleen kysymyksen takaisin politiikan ytimeen tilanteessa, jossa arktinen alue, turvallisuus ja maan suhde Brysseliin ovat nousseet uudella tavalla esiin.

Jäsenyyskeskustelu palaa pitkän tauon jälkeen

Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009 finanssikriisin jälkeen. Neuvottelut kuitenkin keskeytyivät vuonna 2013, kun maa katsoi, ettei prosessissa voitu edetä pidemmälle ilman kansanäänestystä.

Nyt jäsenyysneuvottelujen avaaminen on jälleen asialistalla. Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttir oli aiemmin arvioinut, että kansanäänestys voitaisiin järjestää vuonna 2027 ja kuvannut sitä tarpeelliseksi seuraavaksi askeleeksi. Hallitus toi kuitenkin aikataulua eteenpäin. Lähdetietojen mukaan taustalla on myös arktisen alueen äkillisesti korostunut geopoliittinen merkitys.

Keskusteluun ovat vaikuttaneet Donald Trumpin puheet Islannin lähimmästä naapurista Grönlannista. Osa islantilaisista katsoo, että EU-jäsenyys voisi vahvistaa maan asemaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Samalla saarella on vahva itsenäisyyden perinne, mikä tekee EU-kysymyksestä poliittisesti herkän ja jakaa mielipiteitä.

Brexit toimii varoittavana esimerkkinä

EU-myönteisessä leirissä Britannian brexit-kampanjaa ja sen jälkeistä kehitystä käytetään esimerkkinä siitä, millaisia riskejä epäselvä tai harhaanjohtavaksi koettu kampanjointi voi tuoda. Ajatuksena on, että Islannin pitäisi tehdä päinvastoin kuin Britannia teki EU-eron yhteydessä.

Islannin EU-myönteinen ulkoministeri Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir on varoittanut, että maa voi ajautua omaan ”brexit-hetkeensä”, jos kampanjaa ei käydä huolellisesti. Hän viittasi erityisesti Britannian lähtökampanjan kiisteltyihin väitteisiin siitä, kuinka paljon Britannia maksoi Euroopan unionille.

Äänestys koskee neuvottelupöytään palaamista

Äänestys ei vielä yksin tarkoita Islannin liittymistä Euroopan unioniin. Sen ytimessä on kysymys siitä, pitäisikö maan avata neuvottelut uudelleen Brysselin kanssa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Lopputulos näyttää, onko Islannin poliittinen suunta kääntymässä kohti tiiviimpää EU-suhdetta vai jatkuuko varovainen etäisyys, joka on määrittänyt maan linjaa neuvottelujen keskeytymisestä lähtien.