Häkkänen: Suomen ja Naton uhka-arviossa korostuu Venäjän lisäksi Kiina

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomen ja Naton uhka-arviossa ei voida katsoa vain Venäjää, koska Venäjän yhteistyö Kiinan kanssa on syventynyt sotilaallisen teknologian, puolustusteollisuuden ja taloudellisen tuen aloilla. Häkkänen kommentoi asiaa Brysselissä Naton päämajassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa puolustusministerikokouksen yhteydessä.

Venäjän kyky jatkaa sotaa huolena

Häkkänen on arvioinut myös Venäjän ja lännen suhteiden mahdollisia muutoksia varovaisesti. Hänen mukaansa Venäjä heikkenee, mutta sillä on edelleen kyky jatkaa sotaa. Ukraina on hänen arvionsa mukaan vaikeassa asemassa, mutta voi vahvistua, jos se saa lännestä jatkuvasti lisää tukea.

Häkkäsen mukaan Venäjän asenteessa on nähty joitakin signaaleja, mutta niitä ei voi pitää selvänä merkkinä siitä, että Venäjä olisi lähdössä rauhanneuvotteluihin. Hän korostaa, että eurooppalaisten on toimittava yhtenäisesti yhdessä ukrainalaisten ja amerikkalaisten kanssa, jos Venäjä osoittaa aitoa halua rauhanpöytään ja sodan lopettamiseen.

Ukrainan pitkäjänteinen tukeminen on Häkkäsen mukaan keskeistä. EU:n 90 miljardin euron tukilaina on lähdössä maksuun, ja summasta kaksi kolmasosaa on suunnattu puolustukseen. Häkkänen on peräänkuuluttanut sen jatkoksi myös kahdenvälisiä, sitovia tukia jäsenmailta Ukrainalle.

Suomen lähialueiden kehitystä seurataan

Suomessa seurataan Häkkäsen mukaan tarkasti, miten Venäjä varustautuu ja rakentaa infrastruktuuria Suomen lähialueilla. Petroskoin lähelle Novaja Vilgaan on nousemassa uusi varuskunta, josta on linnuntietä noin 200 kilometriä Niiralan raja-asemalle.

Häkkänen on todennut, että Venäjä rakentaa uusia rakenteita ja jatkaa varustautumisohjelmaansa. Hänen mukaansa samanaikaisesti Suomi ja Nato vahvistavat omaa puolustuskykyään. Varuskuntaan on arvioitu sijoittuvan 4 000–6 000 miestä, mahdollisesti jopa 15 000.

Puolustusministerit ovat käsitelleet myös Euroopan puolustusteollisuuden tuotannon lisäämistä. Häkkänen on viitannut siihen, että Venäjän puolustusteollinen kapasiteetti on tällä hetkellä merkittävä Eurooppaan verrattuna. Suomen kanssa on lisäksi vireillä drooniyhteistyötä.