Ebolan uhrit haudataan Kongon outbreak-alueella ilman perinteisiä suuria hautajaisia
Kongon demokraattisen tasavallan koillisosassa sijaitsevassa Buniassa ebolaepidemia näkyy konkreettisesti Nyamurongon hautausmaalla, jonne omaisia saapuu hautaamaan läheisiään poikkeuksellisen tiukkojen sääntöjen keskellä. Suuret perinteiset hautajaiset, laulut, pitkät rituaalit ja vainajien valmistelu omaisten käsissä on jätetty pois, koska viruksen leviämistä pyritään hillitsemään turvallisilla hautauksilla.
Hautausmaa täyttyy epidemian keskellä
Bunia on Iturin maakunnan pääkaupunki ja nykyisen epidemian keskus. Hautausmaalla vieraillut Joel Lonza Makumbu kertoo menettäneensä lyhyessä ajassa suuren osan perheestään. Hän oli edellisenä päivänä haudannut isänsä ja seuraavana päivänä tullut hyvästelemään äitinsä. Lisäksi hän kertoo menettäneensä kolme sisartaan ja lankonsa.
Makumbun viesti on suunnattu myös niille, jotka epäilevät taudin olemassaoloa. Hän sanoo haluavansa kaikkien ymmärtävän, että ebola on todellinen. Viranomaiset kamppailevat alueella väärää tietoa vastaan samaan aikaan, kun tauti on tappanut viime kuukausien aikana lähes 200 ihmistä, pääosin Iturissa.
Nykyisen epidemian aiheuttajaksi on kerrottu harvinainen Bundibugyo-ebolavirus. Se tappaa noin neljäsosan tartunnan saaneista. Ebola leviää tartunnan saaneiden kehon nesteiden, kuten veren, virtsan, oksennuksen, siemennesteen ja rintamaidon, välityksellä.
Sururituaaleja muutetaan tartuntariskin vuoksi
Turvalliset hautaukset ovat keskeinen osa epidemian torjuntaa, koska vainajan käsittely voi altistaa omaiset tartunnalle. Yksi käytäntö, jota nyt voimakkaasti vältetään, on vainajan peseminen perheenjäsenten toimesta ennen hautaamista.
Muutos on monille yhteisöille vaikea. WHO:n antropologi Julienne Anoko kuvaa, että Iturissa vainaja puetaan tavallisesti siisteihin vaatteisiin ja hautajaisrituaalit voivat kestää useita päiviä. Monissa yhteisöissä ajatellaan, että vainajan tulee näyttää hyvältä matkallaan esi-isien maailmaan.
Nyamurongossa hautauksia tehdään nyt ilman tavanomaisia väkijoukkoja ja seremonioita. Hautausmaalla työskentelevän haudankaivajan mukaan samaan aikaan paikalla oli 15 perhettä, mutta perinteinen laulu, juhlistaminen ja rituaalien laajuus puuttuivat. Suru jatkuu, mutta sen muoto on epidemian vuoksi muuttunut.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

