Pettu kiinnostaa jälleen Inarissa: vanha selviytymisruoka nähdään nyt kulttuuriperintönä

Pettu eli männyn kuoren alla oleva nilakerros oli pulavuosina elintärkeä osa inarin- ja kolttasaamelaisten ravintoa. Nyt sen keräämistä ja valmistamista opetellaan Inarissa ennen kaikkea kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, vaikka raaka-aine ei enää ole nykypäivän ruokataloudessa välttämättömyys.

Perinne siirtyy uusille sukupolville

Inarin Keväjärvellä järjestetyllä pettukurssilla tutustuttiin siihen, miten pettua kerätään ja käsitellään. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja MÁHTTUT-hankkeen tavoitteena on tallentaa vanhoja perinteitä ja siirtää niitä eteenpäin.

Pettu valmistetaan männyn nilakerroksesta, joka irrotetaan kaarnan alta. Keruu ajoittuu alkukesään, jolloin nilakerros irtoaa helpommin. Työ vaatii varovaisuutta, sillä nilakerros on herkkä. Kurssilla opeteltiin irrottamaan sitä mahdollisimman varovasti, ja perinteisessä työssä voidaan käyttää poronsarvista tehtyjä välineitä.

Nykyisin pettu näyttäytyy monelle harvinaisena, metsänmakuisena herkkuna. Samalla se muistuttaa ajasta, jolloin luonnon antimia hyödynnettiin tarkasti eikä raaka-aineita heitetty hukkaan. Yksinkertainen raaka-aine kertoo myös siitä, miten pohjoisissa oloissa osattiin käyttää saatavilla olevia aineksia silloin, kun viljeltäviä kasviksia oli vähän.

Keruusta jauhoksi

Keräämisen jälkeen pettu kuivatetaan tuulessa. Sen jälkeen pettulevy paahdetaan joko avotulella tai kotona liedellä. Kurssin opettajan Irja Jefremoffin mukaan paahtaminen on nopea vaihe: pettua ei pidä paahtaa tummanruskeaksi, vaan vaaleanruskeaksi, jolloin maku säilyy hyvänä.

Perinteisesti pettu jauhettiin poronsarvesta tehdyllä petkeleellä porontaljan karvattomalla puolella. Nykyisin sama työ voidaan tehdä tavallisella lihamyllyllä, joka jauhaa petun karkeaksi jauhoksi.

Vanha taito saa käyttöä

Raaka-aineen merkitys oli suuri pohjoisissa oloissa. Inarin- ja kolttasaamelaiset käyttivät pettujauhoa ympäri vuoden. Tunturiseuduilla, joilla mäntyä ei kasvanut samalla tavalla, pettujauho oli Jefremoffin mukaan arvostettu lahja mäntyalueilta.

Kurssilla opittua aiotaan hyödyntää myös käytännössä. Puolustusvoimien kouluttaja, joka esiintyy työnsä vuoksi vain etunimellään Jussi, aikoo opettaa varusmiehille luonnon ruoka-aineiden hyödyntämistä. Hänen mukaansa petun keruu sopii osaksi tätä osaamista.