Naismurha on noussut keskusteluun Suomessa: tänä vuonna ainakin 11 naista on joutunut henkirikoksen uhriksi

Suomessa miehen epäillään surmanneen tänä vuonna naisen keskimäärin noin kahden viikon välein. Ainakin 11 naisen uskotaan joutuneen henkirikoksen uhriksi kuluneen vuoden aikana, ja tapaukset ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, pitäisikö naismurha tunnistaa Suomen rikoslaissa erikseen.

Naismurha tarkoittaa sukupuoleen liittyvää surmaamista

Naismurhalla tarkoitetaan yleisesti naisen tai tytön surmaamista sukupuoleen liittyvistä syistä. Taustalla voi olla esimerkiksi sukupuoleen liittyvä viha, kontrolli, väkivalta tai syrjintä. Kaikki naisten tapot tai murhat eivät siksi ole naismurhia, mikä tekee rikosoikeudellisesta määrittelystä vaikean.

Ilmiötä tutkinut Aleida Luján-Pinelo Tampereen yliopistosta korostaa, että oikeudellisesti keskeinen kysymys olisi se, miten sukupuoleen liittyvät motiivit määritellään ja todistetaan. Juuri motiivin osoittaminen erottaisi naismurhan muista henkirikoksista.

Useat tapaukset liittyvät lähisuhteisiin

Tämän vuoden tapauksista käräjäoikeus on antanut tuomion kahdessa. Muut ovat poliisin esitutkinnassa tai käräjäoikeuden käsittelyssä. Kaikkien epäiltyjen rikosten motiivi ei ole tiedossa.

Lähdetietojen mukaan yhdessä tapauksessa miestä epäillään nelikymppisen naisen taposta, ja epäillyksi on kerrottu naisen kuusikymppinen miesystävä. Toisessa tapauksessa 26-vuotiasta miestä epäillään parikymppisen naisen murhasta. Lisäksi nelikymppistä miestä on epäilty kihlattunsa taposta. Mediatietojen mukaan näissä tapauksissa epäilty on ollut naisen nykyinen tai entinen puoliso.

Yleisesti naisiin kohdistuvissa henkirikoksissa tekijänä on valtaosassa tapauksista uhrin nykyinen tai entinen puoliso. Lähisuhteisiin liittyvä väkivalta on siksi keskeinen osa keskustelua, kun arvioidaan, mitä erillinen rikosnimike voisi tuoda nykyiseen järjestelmään.

Suomessa arvioidaan lain muutoksen tarvetta

Suomessa naismurha ei ole oma rikosnimikkeensä. Toisin on esimerkiksi Italiassa, Kyproksella ja Kroatiassa, joissa naisen surmaamista sukupuoleen liittyvistä syistä kutsutaan naismurhaksi. Italiassa naismurhasta voidaan tuomita elinkautiseen, kun nainen tapetaan esimerkiksi vihan, hallitsemisen tai naisen kieltäytymisen vuoksi.

Keskustelussa on kysytty, saisivatko sukupuolensa vuoksi surmatut naiset nykyistä paremmin oikeutta, jos naismurha kirjattaisiin erikseen Suomen rikoslakiin. Asiaa on arvioitu muun muassa rikosoikeuden ja asianajotyön näkökulmista. Asianajaja Minna Pilviö katsoo, että Suomi on asiassa jäljessä esimerkiksi Italiaan verrattuna, ja arvioi tämän vuoden tapausten kertovan siitä, ettei lähisuhdeväkivaltaan ole kyetty puuttumaan riittävästi.