Hyttysiä on poikkeuksellisen vähän Etelä-Suomessa

Etelä-Suomessa on ollut alkukesällä poikkeuksellisen vähän hyttysiä, sillä vähäluminen talvi, kuiva kevät ja pitkään jatkuneet kylmät yöt ovat hidastaneet niiden kehittymistä. Luontoasiantuntija, Sitowisen vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg sanoo, että erityisesti kuivat metsämaat ovat nyt paikkoja, joissa hyttysiä ei juuri ole.

Kuivuus hidasti toukkien kehitystä

Etelä-Suomen maasto on ollut tänä keväänä monin paikoin melko kuiva vähälumisen talven jäljiltä. Lisäksi erityisen lämmin ja kuiva huhtikuu esti hyttysen munien kehittymistä toukiksi. Kuiva kevät on siten hidastanut hyttysten kehittymistä erityisesti Etelä-Suomessa.

Sateiset päivät eivät ole vielä näkyneet hyttysmäärien selvänä kasvuna. Kullbergin mukaan hyttyset eivät kehity munista lentäviksi yksilöiksi hetkessä, vaan muutos vaatii jonkin verran aikaa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Tälle viikolle ennustetut runsaat sateet voivat lisätä hyttysten määrää vähitellen. Kullberg arvioi, että viimeistään 3–4 viikon kuluessa hyttyset ovat jälleen Etelä-Suomessakin voimissaan.

Hyttyset eivät ole katoamassa Suomesta

Hyttysvähyys ei tarkoita, että Suomi olisi matkalla kohti hyttysetöntä kesää. Kullbergin mukaan hyttysiä riittää jatkossakin, vaikka ilmastonmuutos muuttaa ympäristöjä. Syynä ovat Suomen tuhannet järvet ja pienemmät vesistöt, jotka tarjoavat hyttysille lisääntymispaikkoja.

Ilmaston lämmetessä hyttyslajit voivat Kullbergin mukaan siirtyä pohjoisemmaksi ja lajisto voi vaihtua. Ihminen on myös vaikuttanut hyttysten runsauteen esimerkiksi metsämailla: Kullberg huomauttaa, että metsiä on ojitettu miljoona kilometriä.

Kaupungeissa viihtyy oma hyttyslajinsa

Kaupunkiolosuhteissa tavataan niin sanottu kaupunkihyttynen, C. pipiens molestus. Se on nisäkkäistä ja ihmisistä kiinnostunut pistävä hyttyslaji, joka kuuluu lintuhyttysiin. Kullbergin mukaan lintuhyttyset voivat aiheuttaa helpommin allergisen reaktion ja kutiamista.

Lajia tavataan esimerkiksi viemäreissä sekä kosteissa ja pimeissä tunneleissa. Se pystyy munimaan monenlaisiin vettä kerääviin paikkoihin. Kullberg kertoo havainneensa lajia myös omassa kodissaan Helsingissä ja pyrkivänsä hävittämään niiden munia laskemalla kuumaa vettä kylpyhuoneen lavuaariin ja lattiakaivoon.