Kotka-Jukolan saunat pysyvät kuumina yli vuorokauden talkoolaisten voimin

Kotka-Jukolan saunamaailmassa kiukaat pysyvät kuumina yli vuorokauden ajan, kun talkoolaiset huolehtivat tulesta, polttopuista ja kylpijöiden turvallisuudesta suunnistustapahtuman kiireisimpinä tunteina. Saunat palvelevat suunnistajia ja maksusta myös yleisöä sunnuntaihin kello 16 saakka.

Neljä saunaa ja jatkuva puuhuolto

Saunamaailmassa on neljä saunaa, ja jokaisessa niistä on neljä kiuasta. Yhdellä kertaa lauteille mahtuu noin 200 kylpijää. Järjestäjien arvion mukaan viikonlopun aikana saunojia voi kertyä jopa 10 000.

Saunojen lämmityksestä vastaava haminalainen Anna-Maria Osola Tähtinen kertoo, että tulta vahditaan jatkuvasti. Polttopuuta kuljetetaan saunoihin kuormalavoilta kottikärryillä ja isoilla kestokasseilla. Hänen lisäkseen lämmityksestä huolehtii noin 30 talkoolaista.

Työ on fyysistä, sillä saunan lämmittäjät kulkevat toistuvasti ulkoilmasta kuumaan saunaan ja takaisin. Osola Tähtisen mukaan tehtävä vaatii sekä lihasvoimaa että organisointikykyä, jotta puuhuolto ja lämmitys pysyvät sujuvina myös ruuhkassa.

Talkootyö ulottuu lauteilta altaalle

Talkoolaisten on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan. Osola Tähtinen korostaa juomisen merkitystä ja tiimihenkeä: jos olo alkaa heiketä, talkoolaiset voivat päästä talkooravintolaan syömään.

Jukolan viesti on maailman suurin suunnistustapahtuma, ja osallistujajoukko on kansainvälinen. Saunamaailmassa on varauduttu tarvittaessa opastamaan ulkomaisia vieraita löylyjen saloihin. Osola Tähtisen mukaan monilla Suomessa useissa kisoissa käyneillä vierailla on jo jonkinlainen käsitys suomalaisesta saunakulttuurista.

Varsinaisia löylynheittäjiä tai kylvettäjiä Kotka-Jukolan saunamaailmassa ei ole, vaan talkoolaisten tehtävä löylyjen puolella on huolehtia tulesta. Riittävien löylyjen lisäksi tapahtuman arki vaatii muutakin huoltoa myös keskellä yötä, kuten uimavalvontaa ja puurobaarin pyörittämistä.

Kotka-Jukolan erikoisuus aiempiin Jukolan viesteihin verrattuna on saunamaailman viereen rakennettu maauimala, joka on tehty lammikosta. Noin 30 kertaa 50 metrin kokoinen allas vaatii myös valvontaa. Kymenlaakson pelastuslaitoksella työskentelevä Santtu Sivula on yksi vapaaehtoisista uimavalvojista. Hänen mukaansa valvojan on oltava valmis auttamaan nopeasti, jos joku tarvitsee apua vedessä.