Kuntien vastuulle jää yhä useampia hautauksia

Turussa kaupunki on haudannut alkuvuoden aikana jo 36 vainajaa, joiden hautaamista omaiset eivät ole hoitaneet tai joita kukaan ei ole halunnut haudata. Määrää pidetään poikkeuksellisen korkeana, sillä tavallisesti Turussa kaupungin järjestämiä hautauksia on noin 50 vuodessa.

Vastuu jää viime kädessä kunnalle

Suomessa kuolee vuosittain muutamia satoja ihmisiä, joiden hautaamista kukaan ei hoida. Lain mukaan vastuu hautaamisesta kuuluu viime kädessä vainajan kotikunnalle, jos hautaaminen ei muuten järjesty.

Turussa useita tapauksia on alkuvuoden lukujen lisäksi vielä selvitettävänä. Kunta saa tiedon yksin kuolleesta vainajasta yleensä poliisilta tai hyvinvointialueelta. Joskus yhteydenotto tulee vasta, kun huomataan, että vainaja on ollut pitkään kylmiössä eikä kukaan ole kysynyt hänen peräänsä.

Ennen hautajaisjärjestelyjä kunnassa selvitetään väestörekisteritiedoista, onko vainajalla elossa olevia omaisia, ja heihin otetaan yhteyttä. Vain pienessä osassa tapauksista kyse on siitä, ettei omaisia ole lainkaan. Useammin omaiset eivät kykene tai halua huolehtia hautaamisesta.

Yksinäisyys ja tapakulttuurin muutos näkyvät

Kuntien järjestämissä hautauksissa korostuvat usein yksinäisyys ja katkenneet perhesuhteet. Vainajalla voi olla sukulaisia, mutta heitä ei ole tavattu vuosikymmeniin. Joissakin tilanteissa lapsia on, mutta he eivät ole koskaan tavanneet kuollutta vanhempaansa.

Ilmiö näkyy etenkin suurissa kaupungeissa. Helsingissä kaupunki hautaa vuosittain noin 70–120 vainajaa. Oulussa vastaava määrä on noin parikymmentä vuodessa, ja määrien kerrotaan olevan kasvussa. Tampereella kaupungin järjestämiä hautauksia oli viime vuonna 12.

Kaupungit varautuvat kasvaviin määriin

Turussa ennakoidaan, että kunnan vastuulle jäävät hautaukset lisääntyvät jonkin verran. Mäntymäen sairaalaan suunnitellaan lisää pakastavia säilytyspaikkoja yksinäisiä vainajia varten, sillä hautausajat voivat venyä kuukausiin, jopa puoleen vuoteen.

Kuntaliitossa hautaamiseen liittyvien yhteydenottojen ja neuvontapyyntöjen kerrotaan lisääntyneen. Suurissa kaupungeissa haasteena on hautausten määrä, joka voi nousta kymmeniin vuodessa. Pienemmissä kunnissa vaikeutena voi olla tapausten kertaluonteisuus, jolloin vakiintuneita käytäntöjä tai asiantuntijoita ei välttämättä ole.