Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrimäärä nousi viidenneksellä

Viranomaisten tietoon tulleiden pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrimäärä kasvoi Suomessa vuonna 2025 viidenneksellä edellisvuodesta. Uhreja kirjattiin kaikkiaan 15 500, mikä on eniten sen jälkeen, kun nykyinen tilastointi alkoi vuonna 2009. Kasvu näkyi erityisesti aikuisten uhrien määrässä, mutta myös alaikäisiä uhreja oli enemmän kuin vuotta aiemmin.

Aikuisten uhrimäärä kasvoi voimakkaasti

Tilastokeskuksen lukujen mukaan täysi-ikäisten uhrien määrä kasvoi neljänneksellä edeltävästä vuodesta. Alaikäisten uhrien määrä nousi runsaat seitsemän prosenttia.

Aikuisista uhreista selvästi suurin osa oli naisia. Alaikäisten kohdalla poikia oli uhrien joukossa hieman enemmän kuin tyttöjä. Poikien uhrimäärä kasvoi 13,8 prosenttia, kun tyttöjen määrä nousi 1,3 prosenttia. Poikiin kohdistuneissa tapauksissa tekijä oli lähes 90 prosentissa tapauksista uhrin vanhempi, tytöillä vanhemman osuus oli 80 prosenttia.

Pari- ja lähisuhdeväkivallasta epäilty oli useimmiten mies. Miesten osuus epäillyistä oli viime vuonna 75 prosenttia. Aikuisiin kohdistuneissa rikoksissa yleisin epäilty oli nykyinen avo- tai aviopuoliso, jonka osuus oli 47 prosenttia. Noin neljäsosassa tapauksista epäilty oli uhrin entinen puoliso.

Ilmoittaminen ja tunnistaminen voivat selittää osan noususta

Asiantuntija-arvioiden mukaan uhrimäärän kasvu ei välttämättä tarkoita, että väkivaltatapaukset olisivat lisääntyneet samassa suhteessa. Ensi- ja turvakotien liitossa nousun arvioidaan kertovan myös siitä, että väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja siitä uskalletaan kertoa useammin.

Taustalla vaikuttaa myös apulaisoikeuskanslerin selvitys, jonka mukaan poliisi oli jättänyt tutkimatta lähisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyjä lainvastaisesti. Tämän jälkeen tapauksia on arvioiden mukaan tunnistettu paremmin viranomaistyössä. Vuonna 2025 voimaan tullut päätös lopettaa sovittelukäytäntö on lisäksi muuttanut tapaa, jolla väkivaltarikoksia käsitellään.

Uhrien taustassa näkyy myös selvä muutos. Noin joka viides uhri oli ulkomaalaistaustainen, ja heidän määränsä kasvoi 26,7 prosenttia vuodesta 2024. Alaikäisistä uhreista ulkomaalaistaustaisia oli 26 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin heidän osuutensa kaikista alaikäisistä.