40 vuoden asuntolaina voi kasvattaa korkokulut lähes lainan kokoisiksi
Asuntolainan enimmäisaika on pidentynyt 40 vuoteen, ja muutos voi keventää velallisen kuukausittaista maksutaakkaa. Samalla pitkän laina-ajan hinta näkyy korkokuluissa: korkojen noustessa 40 vuoden asuntolainasta maksettava korkopotti voi kasvaa lähes alkuperäisen lainan suuruiseksi.
Pidempi laina-aika pienentää erää, mutta kasvattaa korkoja
Kesäkuun alussa voimaan tullut lakimuutos pidenti asuntolainojen enimmäisajan 40 vuoteen. Hallitus päätti laina-aikojen pidentämisestä viime kevään kehysriihessä osana kasvutoimia. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asuntovelallisille pienemmät kuukausittaiset lainaerät.
Pidempi maksuaika ei kuitenkaan poista lainan kustannuksia, vaan siirtää niitä korkoihin. Esimerkkilaskelmassa 200 000 euron asuntolainan kuukausierä pienenee 40 vuoden lainassa 54 euroa verrattuna 35 vuoden lainaan. Samalla lainasta maksettava korkojen kokonaismäärä kasvaa reilulla 20 000 eurolla.
Laskelmassa on käytetty annuiteettilainaa ja kolmen prosentin korkoa. Annuiteettilainassa laina-aika pysyy samana, mutta kuukausierät muuttuvat korkotason mukaan.
Korkotaso ratkaisee pitkän lainan hinnan
Korkojen kehitys on asuntovelallisten kannalta keskeinen kysymys. Euroopan keskuspankki päättää tänään iltapäivällä mahdollisista koronnostoista, ja odotuksissa on koronnosto. Nordea on arvioinut, että kuluvan vuoden aikana voidaan nähdä jopa neljä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa.
Markkinaodotukset ovat jo näkyneet euribor-koroissa. 12 kuukauden euribor on noussut kevään aikana reilusta kahdesta prosentista noin kolmeen prosenttiin.
Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskisen mukaan euribor-koroissa ei välttämättä enää nähdä kovin voimakasta nousua. Asuntovelallisen tilanne riippuu kuitenkin muun muassa lainan korontarkistuspäivistä. Pitkällä aikavälillä ohjauskorkojen nousut voivat silti nostaa euribor-korkoja lisää.
Esimerkiksi 3,5 prosentin korolla 40 vuoden asuntolainasta kertyvien korkojen osuus nousisi jo lähes 200 000 euron lainan suuruiseksi. Pitkät laina-ajat voivat siis helpottaa arjen maksueriä, mutta ne tekevät lainan kokonaiskustannuksista hyvin herkkiä korkotasolle.
Hallitus on hakenut muutoksilla vaikutuksia kotitalouksien kulutukseen ja säästämiseen. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös ASP-lainojen oman säästöosuuden laskeminen kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin. Keskisen arvion mukaan kulutuksen kannalta sääntelyä suurempia tekijöitä ovat kuitenkin työllisyystilanne ja korkotaso.
Jatka aiheesta Kotimaa.