Pohde aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on ilmoittanut koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista, joiden piirissä on 18 000 henkilöä. Juhannuksen jälkeen alkavien neuvottelujen tavoitteena on vähentää henkilöstökuluja noin 30 miljoonalla eurolla, ja päätös osuu tilanteeseen, jossa taloutta on jo sopeutettu vuosien ajan.

Henkilöstö huolissaan säästöjen vaikutuksista

Tehyn eli sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Pohteen ammattiosaston päätoiminen pääluottamusedustaja Kristiina Riekki kuvaa henkilöstön tunnelmia järkyttyneiksi. Hänen mukaansa Pohteessa on tehty säästötoimia ja talouden sopeuttamista jo vuosien ajan, ja henkilöstö on kuormittunut pitkään jatkuneista muutoksista.

Pohteen taloutta sopeutetaan jo tämän vuoden aikana. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa tehtävien täyttökielto, sijaisten käytön rajoittaminen sekä ylityö- ja työaikakustannusten vähentäminen.

Riekin mukaan täyttökielto voi ajaa osaavaa henkilöstöä hakemaan töitä muualta. Hän arvioi myös, että sijaisten käytön rajoittaminen lisää vakituisen henkilökunnan työmäärää ja vaikeuttaa alalle valmistuvien pääsyä työelämään. Tilanne voi hänen mukaansa lisätä myös sairauspoissaoloja. Riekki arvioi, että Pohteen toimintakyky tuottaa edes lakisääteisiä palveluja vaikeutuu entisestään.

Vähennysten arvioidaan painottuvan hallintoon ja tukitehtäviin

Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä on arvioinut, että vähennykset eivät mahdollisesti kohdistu aivan etulinjan sosiaali- ja terveyspalvelutyötä tekeviin. Alustavan arvion mukaan ne painottuisivat pääasiassa esihenkilö- ja johtajatehtäviin, asiantuntijatehtäviin sekä hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviin.

Riekki korostaa, että myös asiantuntijatyö on olennainen osa hyvinvointialueen toimintaa ja kehittämistä. Hänen arvionsa mukaan esihenkilötyö voi siirtyä entistä kauemmas sote-alan ammattilaisista, ja tehtävien väheneminen voi näkyä hoidon laadussa.

Rahoituksen kasvu jää kustannuspaineita pienemmäksi

Pohteen valtiolta saaman rahoituksen arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 1,6 prosenttia. Kasvu on kuitenkin pienempi kuin palkkojen ja ostopalvelujen kustannusten nousu. Ensi vuoden valtionrahoitus on 56 miljoonaa euroa pienempi kuin aiemmissa laskelmissa. Riekin mukaan paras vaihtoehto säästöille olisi, että valtio antaisi hyvinvointialueelle riittävän rahoituksen palvelujen tuottamista varten.