Kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat, mutta tieliikenne kääntyi nousuun
Kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 noin neljä prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Kokonaiskehitys jatkui alenevana, mutta tieliikenteessä suunta oli toinen: päästöt kasvoivat, ja taustalla oli etenkin liikennepolttoaineiden bio-osuuden pienentyminen jakeluvelvoitteen alentamisen vuoksi.
Sähkö ja lämmitys vähensivät päästöjä
Päästöt vähenivät eniten kulutussähkössä, sähkölämmityksessä ja kaukolämmössä. Syken erityisasiantuntija Jari Rantsin mukaan sähkön päästöjä on painanut alas tuulivoiman tuotannon kasvu ja sähköntuotannon puhdistuminen. Kaukolämmössä fossiilisia polttoaineita on puolestaan korvattu uusiutuvilla tai muuten päästöttömillä vaihtoehdoilla.
Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen lasku on jatkunut tasaisesti vuodesta 2021. Tuolloin päästömäärä oli noin 32 000 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, kun se on nyt laskenut noin 27 000 hiilidioksidiekvivalenttikilotonniin.
Kokonaiskuvasta erottuvat kuitenkin maatalous ja tieliikenne. Ne tuottavat yhdessä yli puolet kuntien kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt vaihtelevat Syken mukaan muun muassa eläinmäärien mukaan, mutta pysyvät vuosien välillä melko samankaltaisina.
Jakeluvelvoitteen muutos näkyi liikenteessä
Tieliikenteen päästöt nousivat vuosina 2023–2024 ja muodostivat vuonna 2024 lähes kolmasosan kuntien päästöistä. Kasvu selittyy pääosin sillä, että liikennepolttoaineiden bio-osuus pieneni jakeluvelvoitteen alentamisen seurauksena vuosina 2022–2024.
Jakeluvelvoite määrittää, kuinka suuri osa liikennepolttoaineista polttoainejakelijoiden on korvattava uusiutuvilla biopolttoaineilla. Vuonna 2024 velvoite oli 13,5 prosenttia. Nykyisin se on 19,5 prosenttia.
Rantsin mukaan valtakunnan politiikalla on vaikutusta tieliikenteen päästöihin. Hän nostaa esiin myös liikenteen sähköistymisen vauhdittamisen, jotta ajoneuvoliikenteen päästöjä saataisiin alaspäin.
Maakuntien erot ovat suuria
Maakuntien välillä on suuria eroja kasvihuonekaasupäästöissä. Eroihin vaikuttavat muun muassa elinkeinorakenne ja maantieteelliset tekijät, kuten etäisyydet.
Asukasta kohti laskettuna eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaalla, jossa maatalouden osuus on suuri. Vähiten päästöjä syntyi Uudellamaalla.
Syken laskentamenetelmä ei sisällä kaikkia päästölähteitä. Ulkopuolelle jäävät muun muassa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttö, teollisuuden sähkönkulutus ja teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöt.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.