EBF:n raportti: Euroopan investointivaje ei johdu pääoman puutteesta

Euroopassa on talletuksia ja muuta pääomaa investointien rahoittamiseen, mutta niitä ei saada nykyisellään riittävän tehokkaasti käyttöön, arvioi eurooppalaisen pankkialan kattojärjestön EBF:n teettämä raportti. Konsulttiyhtiö Oliver Wymanin tekemän raportin mukaan pankkien osin päällekkäiset pääomavaatimukset rajoittavat lainanantoa erityisesti pitkäaikaisiin ja suuriin investointeihin.

Investointivaje näkyy kilpailukyvyssä

EBF:n mukaan Euroopassa on tällä hetkellä noin 1 400 miljardin euron vuosittainen investointivaje. Raportin keskeinen viesti on, että ongelma ei ole vain pääoman määrä, vaan se, miten rahoitus saadaan liikkeelle taloutta uudistaviin kohteisiin.

Järjestön mukaan pääomien heikko liikkuminen näkyy Euroopan kilpailukyvyssä. Kun raha ei ohjaudu riittävän tehokkaasti investointeihin, uusia hankkeita syntyy liian vähän suhteessa tarpeeseen.

Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi kuvaa ongelmaa esimerkillä lainojen edelleenmyynnistä. Hänen mukaansa nykyiset pääoma- ja muut vaatimukset voivat tehdä pankille kannattamattomaksi myydä esimerkiksi asuntolainoja sellaiselle toimijalle, jonka riskiprofiiliin ne sopisivat, kuten vakuutusyhtiölle. Jos myynti olisi kannattavaa, se voisi vapauttaa pankeilta luotonantokapasiteettia muihin kohteisiin.

Samaa riskiä ei pitäisi kattaa moneen kertaan

Yksi EBF:n esiin nostamista keinoista on pankkien pääomavaatimusten uudelleenarviointi ja järkevöittäminen. Finanssiala ry:n mukaan sääntelyssä on ongelmana, että samaa riskiä voi olla turvaamassa useita eri välineitä. Tällöin pääomia voidaan joutua varaamaan saman riskin varalle toistamiseen.

Salmen mukaan päällekkäisyys voi näkyä esimerkiksi asuntoluotoissa. Asunnon arvon mahdollinen aleneminen huomioidaan luottoriskiä arvioitaessa, ja mahdollisia tappioita varten kerätään puskuri. Kun viranomainen myöhemmin arvioi koko pankin lainakannan riskiä, sama arvon alenemisen riski voi tulla huomioiduksi uudelleen.

Raportin näkökulmasta sääntelyn keventäminen tai järkevöittäminen ei koskisi vain suuria investointeja. Se voisi helpottaa myös asuntoluototusta. Samalla pankkien rahoitusta voisi ohjautua nykyistä enemmän esimerkiksi puolustukseen ja kasvaviin yrityksiin.