Palveluvienti kasvaa, vaikka tavaravienti junnaa paikallaan

Suomen vienti on kokonaisuutena vaikeassa tilanteessa, sillä tavaravienti on yhä suunnilleen samalla tasolla kuin noin 20 vuotta sitten. Samaan aikaan maailmankauppa on kasvanut vahvasti korona-ajan notkahduksesta huolimatta, mutta Suomen palveluvienti on kasvanut eri tahtia ja kolminkertaistunut 20 vuodessa.

Palvelut nousevat tavaroiden rinnalle

Tilastoissa näkyvä muutos nostaa esiin kysymyksen siitä, millä aloilla Suomen tuleva hyvinvointi rakennetaan. Perinteinen koneiden, laitteiden ja puuteollisuuden tuotteiden vienti ei lähdeaineiston perusteella yksin näytä riittävän kasvuun, kun tavaravienti on polkenut pitkään paikallaan.

Palvelut muodostavat nyt noin kolmasosan Suomen kokonaisviennistä. Tavaroiden osuus on edelleen noin kaksi kolmasosaa, mutta palvelut ovat vähitellen saavuttamassa tavaravientiä viennin arvolla mitattuna. Lähitapiolan varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro kuvaa kehitystä murrokseksi, jossa palvelut ottavat aiempaa suuremman osuuden kokonaisviennistä.

Nummiaron arvion mukaan palveluiden osuus ei kuitenkaan nouse yli puoleen kokonaisviennistä nopeasti, jos kehitys jatkuu nykyisellä trendillä. Hänen mukaansa siihen menisi vielä vuosikymmeniä.

ICT-ala vetää kasvua

Palveluviennin kasvu ei jakaudu tasaisesti eri aloille. Voimakkainta kasvu on ICT-alalla eli tietoliikenteessä sekä tietotekniikassa ja tietopalveluissa. ICT-sektorin viennistä ohjelmistojen osuus on noin 40 prosenttia ja tietojenkäsittelyn noin 60 prosenttia.

Näillä aloilla suomalainen osaaminen pärjää kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi vientiä on enemmän kuin tuontia, joten kauppatase on ylijäämäinen. Tietojenkäsittelyyn sisältyvät myös datakeskusten toiminta ja tekoälyinvestoinnit.

Osaaminen ratkaisee jatkon

Nummiaron mukaan palveluiden etuna on myös se, että ne ovat aiempaa vähemmän sidottuja paikkaan. Aineettomia tuotoksia voidaan tuottaa Suomessa ja myydä digitaalisesti ulkomaille.

Kasvun jatkuminen edellyttää kuitenkin yhteiskunnan panostuksia osaamiseen. Nummiaro muistuttaa, että Suomessa on osaava työikäinen väestö, joka on teknisesti kyvykäs ottamaan käyttöön digitalisaatiota ja tekoälyä. Ohjelmistoja voidaan myös kaupallisesti skaalata melko pienillä kustannuksilla, vaikka eri markkinoille tarvittaisiin esimerkiksi kieliasetuksia tai muuta räätälöintiä.