Supergirl: Maailma tuo Terästytön myös suomalaisen historian keskelle

Supergirl: Maailma on uusi kovakantinen Terästyttö-antologia, joka julkaistiin tällä viikolla maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa. Kokoelma poikkeaa Story House Egmontin viime vuosien supersankarijulkaisuista siinä, että se ei nojaa vanhoihin klassikkotarinoihin vaan kokoaa yhteen uusia tarinoita eri maista ennen Terästytön uutta sooloelokuvaa.

Tuoreita tarinoita 14 maasta

Supergirl: Maailma sisältää Terästytön seikkailuja neljästätoista maasta. Suomen edustajina ovat Finlandia-palkittu kirjailija Johanna Sinisalo ja muun muassa Spider-Gwenin parissa työskennellyt kuvittaja Rosi Kämpe. Antologian on suomentanut Jouko Ruokosenmäki.

Suomen laitoksessa myös kansikuva on lokalisoitu: käytössä on Kämpen kuvitus. Kokoelman kansiversioita on tehty eri markkinoille, ja suomalaiskansi erottuu lähdetiedon perusteella rauhallisella ilmeellään edukseen. Lähdearvion mukaan se olisi voinut toimia jopa koko teoksen ainoana virallisena kantena.

Lyhyt formaatti rajaa kokonaisuutta

Kokoelman rakenne asettaa tarinoille selvät rajat. Jokainen osuus on vain 10 sivun mittainen, joten teos tarjoaa väistämättä pikemminkin välähdyksiä Kara Zor-Elin maailmasta kuin syventävän esittelyn hahmoon. Jos Terästyttö ei ole lukijalle entuudestaan tuttu, antologia ei lähdetiedon mukaan juuri avaa hahmon taustaa tai persoonaa laajemmin.

Osa tekijöistä käyttää omaa osuuttaan kotimaansa paikallisvärin esittelyyn. Lähdearvion mukaan tällainen matkailumainosmainen lähestymistapa voi jäädä kliseiseksi, vaikka paikallista väriä on kokoelmassa selvästi haettu. Tämä tekee suomalaisosuudesta kiinnostavan, koska se nostaa Suomen keskiöön mutta välttää kaikkein ilmeisimmät tunnusmerkit.

Suomalaisosuus sijoittuu vuoteen 1908

Sinisalon ja Kämpen tarina on nimeltään ”Vahvat naiset muuttavat historiaa”. Se sijoittuu vuoteen 1908 ja käsittelee kansakunnan itsenäistymistä sekä naisten yhteiskunnallista nousua. Terästytön rooli noudattaa antologialle tyypillistä asetelmaa: sankari saapuu paikalle ja auttaa ratkaisevalla hetkellä.

Suomalaisosuudessa paikallinen näkökulma ei kuitenkaan rakennu ilmeisimpien kliseiden varaan. Tarinassa ei nojata joulupukkiin tai jääkiekkoon, vaan Suomen historiaa käytetään omaleimaisempana taustana supersankaritarinalle.

Kokonaisuutena Supergirl: Maailma näyttäytyy kokoelmana, jonka vahvuus on tuoreessa kansainvälisessä ideassa ja paikallisissa tekijävalinnoissa. Lyhyt formaatti rajoittaa tarinoiden syvyyttä, mutta suomalainen osuus kuuluu arvion perusteella antologian onnistuneempiin hetkiin. Kiitosta saavat myös Espanjan Aneken sekä Italian Francesca Michielinin ja Federica Crocin osuudet.